Kommentti: Hallitus lihottaa oppositiota

Suomen sisäpoliittinen tilanne alkaa muistuttaa erehdyttävästi kymmenen, viidentoista vuoden takaisia oloja, jolloin istuva hallitus teki parhaansa, jotta oppositio menestyisi mahdollisimman hyvin seuraavissa vaaleissa.

Vuonna 1995 valtaan noussut sinipunahallitus alkoi kohdella suomalaista maaseutua ja suomalaisia vähäväkisiä niin kovakouraisella tavalla, että vaaleissa kirvelevän tappion kokenut keskusta alkoi tuntua monestakin kansalaisesta sittenkin paremmalta vaihtoehdolta. Maaseudun palveluverkoston alasajo, jatkuvat ylistyspuheet kasvukeskusten ihanuudesta ja sosiaalietuuksien leikkaukset muuttivat poliittista ilmastoa niin, että keskustan kannatus kimmahti ylimmillään jopa 25 prosentin tuntumaan eli korkeammalle kuin koskaan.

Se oli huikea saavutus puolueelta, jolle vain vähän aiemmin oli ennustettu pikaista kuolemaa. Vakavasti otettavat politiikan tutkijat puhuivat tosissaan, miten Suomikin oli Englannin tavoin muuttumassa vähin erin kaksipuoluemaaksi. Kirjavasta puoluekentästä jäisi jäljelle vain kaksi blokkia, joista toinen syntyisi kokoomuksen ja toinen SDP:n ympärille. Keskustan osana olisi tässä ennusteessa jauhautua palasiksi oikeiston ja vasemmiston välissä.

 

Vaan toisin kävi. Kahdessa vaalikaudessa suomalaisten enemmistö sai tarpeekseen Paavo Lipposeen ja Sauli Niinistöön henkilöityneestä sinipunahallituksesta, ja vuonna 2003 keskusta palasi taas hallitusvaltaan kahdeksaksi seuraavaksi vuodeksi.

Vuoden 2011 eduskuntavaalit olivat keskustalle sen historian murskaavin tappio yhtä lailla kuin seuraavan vuoden presidentinvaalit olivat ainutkertainen murskahäviö demareille. Mutta jo presidentinvaaleissa keskusta kykeni kokoamaan karanneita joukkojaan yhteen kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen tehokampanjoinnin avulla, ja Ylen tuore gallup kertoo, että puolueen kannatus on palannut vähintäänkin hyvälle keskitasolle.

Politiikka henkilöityy myös Suomessa vuosi vuodelta yhä enemmän, ja Juha Sipilä kerää keskustan uutena puheenjohtajana nyt ansaitusti kiitosta jopa hallituspuolueiden taholta.

 

Mutta kun kevättä eletään, pitää muistaa, että ”ei yksi pääsky kesää tee”. Sipilää enemmän keskustan kannatusta nostavat kuusi hallituspuoluetta omilla sekoiluillaan ihmisille tärkeissä asioissa. Mikä on ihmiselle tärkeämpää kuin terveys, mikä läheisempi kuin oma kotiseutu. Hallituksen ajamat kunta- ja sote-uudistukset ovat malliesimerkki, miten asioita ei pitäisi missään nimessä hoitaa kansanvallassa ja kansalaisyhteiskunnassa.

Pääministeri Jyrki Katainen vakuutti vapun aattoaamuna televisiossa, että hallitus on kyllä yrittänyt parhaansa. Mutta jos tulokset ovat todella isoissa asioissa ne, mitä on nähty, niin silloin pitää tunnustaa, että hallituksen kyvyt ovat kovin rajalliset.

Markan suutari on tekemässä kahden markan vahinkoa, ja kuka sen kärsii? Kansa nahoissaan, kukapa muu.

 

Vasemmistolle vuoden 2013 vappu oli lähtökohdiltaan surkeimpia kautta aikain. Yle-gallupin mukaan SDP:n ja Vasemmistoliiton kannatus on yhteensä vain noin 25 prosenttia. Vielä 1970-luvulla liki joka toinen äänesti vasemmistoa, nyt enää joka neljäs.

Auttaako SDP:ta uuteen nousuun pelkkä ministerikierrätys? Ehkä kannattaisi miettiä myös opin päivitystä. Ei ole vasemmistolle kunniaksi, että maan suurin työväenpuolue ovat nyt perussuomalaiset ja että työläismiesten keskuudessa keskusta on ajanut demarien ohi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Iltalehden kysely: Sipilällä nostetta pääministeriksi