Hankintalain muutos ei täyttänyt pk-yrittäjien odotuksia - pieni yritys ei aina pääse edes tarjoamaan

Pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet osallistua julkisten hankintojen kilpailutuksiin eivät ole merkittävästi parantuneet, vaikka se on ollut yksi uuden hankintalain tavoitteista. Näin arvioivat muun muassa Uutissuomalaisen haastattelemat hankintaneuvojat.

– Samojen epäkohtien, joiden takia hankintalakia haluttiin muuttaa, koetaan olevan yhä olemassa, sanoo kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin Suomen Yrittäjistä.

Laki tuli voimaan viime vuoden alussa.

Uutissuomalainen kysyi hankintalaista sähköpostitse parilta kymmeneltä hankintaneuvojalta, joista seitsemän vastasi. Osa näki positiivista kehitystä, mutta kukaan ei ollut täysin tyytyväinen.

Hankintaneuvojat kritisoivat erityisesti hankintayksiköiden penseyttä jakaa suuria hankintoja pienempiin osakokonaisuuksiin. Jakaminen on ollut ennenkin mahdollista, mutta uuden lain mukaan sen tekemättä jättäminen suurissa hankinnoissa pitää perustella.

– Iso este pk-yrittäjien osallistumiselle julkisiin hankintoihin on edelleen julkisten hankintayksiköiden pinttynyt käsitys, että isot hankinnat vaativat isoja toimittajia, moittii hankinta-asiamies Pentti Komssi Helsingin ja Pääkaupunkiseudun Yrittäjistä.

Suuret vaatimukset tiellä

Pk-yritysten kilpailumahdollisuudet saatetaan tarjouspyynnöissä edelleen torpata asettamalla tarjoajille ehtoja, joita pienten yritysten on vaikea täyttää.

– Soveltuvuus- ja vähimmäisvaatimukset on joskus asetettu sellaiselle tasolle, ettei yritys voi tarjota yksin. Laki toi pientä suitsimista liikevaihtovaatimuksiin, muuten vaatimukset ovat pitkälti hankintayksikön harkinnassa. Usein vaatimukset ovat perusteltuja esimerkiksi toimitusvarmuuden takaamiseksi, mutta toisinaan törmään ylimitoitettuihin vaatimuksiin, sanoo hankinta-asiamies Minna Heikka IS-Hankinta Oy:stä Pohjois-Savosta.

Yhdessä tarjoaminenkin on mahdollista, mutta Heikan mukaan moni vielä arastelee liikesalaisuuksien jakamista kilpailijan kanssa.

Heikka kertoo, että aiemmin hankintayksiköt saattoivat vaatia tarjoajilta jopa kymmenkertaista liikevaihtoa suhteessa hankinnan arvoon. Uuden lain mukaan liikevaihtovaatimus voi suurissa hankinnoissa olla vain perustelluista syistä isompi kuin kaksinkertainen.

Lakisääteistä kattoa pienempikin vaatimus voi olla este.

Esimerkiksi valtion yhteishankintayksiköllä Hansel Oy:llä on juuri alkamassa painotuotteiden nelivuotisen puitesopimuksen kilpailutus, jossa kokonaishankinnasta tarjoavilta edellytetään viiden miljoonan liikevaihtoa ja osahankinnoistakin tarjoavilta miljoonan. Tilastokeskuksen mukaan kolmella neljästä painoalan yrityksistä oli toissavuonna alle 400 000 euron liikevaihto.

Kilpailutuksen liikevaihtovaatimukset ilmenevät asiakirjoista, jotka Uutissuomalainen sai ne tilanneelta alan yrittäjältä. Hanselin lakiasianjohtaja Eija Kontuniemi kertoo, että kyse ei ole lopullisista summista. Hänen mukaansa "riittävää kapasiteettia ja toimitusvarmuutta joudutaan edellyttämään", koska hankinta on kokonaisarvoltaan 40–50 miljoonaa euroa ja siihen sisältyy esimerkiksi useiden viranomaisten kriittisiä lomakkeita.

Alan yrittäjä kritisoi Hanselin tarjouspyyntöluonnoksen muitakin ehtoja.

– Hansel haluaa tavaratalon, mutta tällä alalla yritykset ovat pitkälle erikoistuneita.

Yrittäjä ei halua esiintyä nimellään, koska pelkää tulevien kilpailuasemien vaarantumista. Hän ei ole Uutissuomalaisen haastateltavista ainoa, joka kritisoi Hanselin tapaa järjestää kilpailutuksia.

Yhä enemmän pk-yrityksiä

Eija Kontuniemi yllättyy yrittäjien kokemuksista, sillä Hansel on saanut kilpailutusten voittajille tehdyissä tyytyväisyyskyselyissä hyviä arvioita.

Hansel pyrkii Kontuniemen mukaan saamaan pk-yrityksiä mukaan muun muassa jakamalla hankintoja osiin, ottamalla puitejärjestelyyn useita toimittajia sekä mahdollistamalla ryhmittymien tarjoukset ja alihankintasuhteet.

Kontuniemen mukaan Hansel hankkiikin pk-yrityksiltä koko ajan enemmän.

– Viime vuonna pk-yrityksiltä hankittiin 190 miljoonalla eurolla, kun luku vuonna 2015 oli 96 miljoonaa ja 2013 71 miljoonaa.

Pk-yrittäjiä on Hanselin 400 sopimustoimittajasta 42 prosenttia, 3 000 alihankkijasta valtaosa.

Myös kuntasektorin valtakunnallinen yhteishankintayksikön KL-Kuntahankinnat Oy:n on 10-vuotisen toimintansa aikana tarjonnut pk-yrityksille yhä enemmän mahdollisuuksia tarjota tuotteitaan ja palvelujaan kunnille, sanoo hankintajohtaja Jouni Malmivaara. Sopimuksiin on myös otettu mukaan useita toimittajia.

– Viime syksynä teimme selvityksen, jonka mukaan toimittajistamme noin 70 prosenttia on pk-sektorin edustajia. Uusi laki avaa pk-yrityksille yhä lisää mahdollisuuksia tehdä tarjouksia kuntasektorilla.

Myös ostajan etu

Mahdollisuuden antaminen pienillekin yrityksille on myös ostajan etu, korostaa nimettömänä pysyttelvä painotuoteyrittäjä. Hän kertoo esimerkin kilpailutuksesta, jossa hänen yrityksensä voitti.

– Viimeisenä oli Hanselin sopimustoimittaja, jonka tarjouksen hintaero meidän tarjoukseemme oli yli kolminkertainen. Jos yhdessä kaupassa on tällaiset hintaerot, kun kilpailutetaan oikein, mitä tapahtuu laajemmassa skaalassa?

Pk-yrittäjät huomioitava

Hankintalaissa säädetään, miten julkisten hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa ja käyttöoikeussopimuksensa. Uudistettu laki tuli voimaan viime vuoden alussa.

Uuden lain mukaan julkiset hankinnat on pyrittävä järjestämään niin, että pk-yrityksillä on tasapuolinen mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun.

Laissa suositellaan, että suurimmat hankinnat jaetaan osiin. Tämän voi jättää tekemättä, jos ratkaisu perustellaan tarjouspyynnössä.

Lain mukaan tarjoajilta saa vaatia korkeintaan kaksi kertaa hankinnan arvon suuruista liikevaihtoa tai perustelluista syistä enemmän.

Uutta on tarjousten tekijöille annettava hankintaneuvonta, jota järjestää Suomen Yrittäjät.