Helsingin poliisin johdolle ei syytteitä huumepoliisi-puheista

Lounais-Suomen poliisilaitoksen tutkinnan mukaan Helsingin poliisilaitoksen poliisipäällikkö Lasse Aapio ei syyllistynyt rikoksiin ohjeistaessaan laitoksensa henkilöstöä ennen kuin heitä kuultiin todistajina Jari Aarnion oikeudenkäynnissä.

Johtava kihlakunnansyyttäjä Harri Lindberg teki Aapiosta tehdyistä rikosilmoituksista syyttämättäjättämispäätöksen, jonka mukaan Aapio ei syyllistynyt työsyrjintään, oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamiseen, virka-aseman väärinkäyttämiseen eikä yritettyyn yllytykseen perättömään lausumaan.

Aapiosta oli tehty tutkintapyynnöt näistä kaikista rikosepäilyistä.

"Huumepoliisi oli kriisitilassa"

Aapio aloitti poliisipäällikkönä kesäkuussa 2014. Seuraavan vuoden aikana hän piti neljä henkilöstöpalaveria.

Tutkintapyyntöjen ja todistajalausumien mukaan Aapio uhkasi Aarnio-jutun poliisitodistajia ja yllytti heitä perättömiin lausumiin vaatiessaan heitä puhumaan Aarniota vastaan.

Osa poliiseista koki puheet painostavina, osa selkeästi vaatimuksena puhua Aarniosta päällikön haluamalla tavalla eli Aarnion syytteitä tukevasti. Jotkut kertoivat Aapion vaatineen puhumaan vain totta.

Aapion kerrottiin vaatineen, että todistamaan menevien on "valittava puolensa".

Lounais-Suomen poliisilaitoksen mukaan tutkintapyynnöt ja niistä tehdyt selvitykset kertovat, että Helsingin poliisi tai ainakin sen huumepoliisi oli kriisitilassa ja henkilöstö voi pahoin.

Syyttämättäjättämispäätöksen mukaan henkilöstöpalaverit olivat tarpeen kriisitilan purkamiseksi ja huumetutkinnan toimintakyvyn palauttamiseksi. Itse palaverien pitämistä ei tosin ollut kyseenalaistettu.

Syyttämättäjättämispäätöksen tehneen syyttäjä Lindbergin mukaan Aapio ei kuitenkaan myöskään lainkaan lausunut niitä asioita, joita hänen on väitetty lausuneen.

Lindberg korostaa, ettei miltään osin ole näyttöä Aapion lausumista, joilla olisi uhattu oikeudenkäytössä kuultavia, painostettu lausumien sisällön suhteen tai yllytetty lausumaan perättömiä.

"Ei siirretty ja jos siirrettiin tehtäviä, niin syystä"

Lounais-Suomen poliisin tutkinnan mukaan Aapio tai apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäki eivät myöskään syrjineet huumetutkinnan poliiseja Aapion tekemässä organisaatiomuutoksessa.

Syyttämättäjättämispäätöksessä todetaan, että siltä osin, kun henkilöstöä on siirretty "entistä heikompiin asemiin", kyse on ollut työnantajan oikeudesta puuttua "huumetutkinnan kriisitilaan" ja palauttaa toimintakyky.

Myös Koskimäen osalta syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen ja katsoi, ettei hänkään ole syyllistynyt asiassa rikokseen.

Poliisipäälliköksi kesken Aarnio-kohun

Aapio on ollut mukana Aarnio-tutkinnan vaiheissa aktiivisesti aina vuodesta 2012 asti. Silloin tynnyrihuume-jutun osalta hän selvitti Helsingin silloisen poliisikomentajan käskystä asiaa laitoksen puolesta.

Yhteistyössä KRP:n Heikki Kopperoisen ja Poliisihallituksen Robin Lardotin kanssa Aapio piti Aarnioon liittyneistä epäselvistä asioista useita palavereja 2012-2013, mutta heistä kukaan ei vienyt asiaa tutkintaan.

Siksi Aarnion toimista käynnistettiin tutkinta valtakunnansyyttäjänviraston johdolla vuonna 2013 ilmoittamatta asiaa Helsingin poliisin johtoon tai Poliisihallitukselle.

Aapio ylennettiin tilanteesta Helsingin poliisipäälliköksi ja Lardot KRP:n päälliköksi.

Kommentti: Laki ei ole vain rikostutkinnan turvaamista varten

Poliisilakimiehestä rikostutkinta - etsintävaltuutetun tehtävässä epäselvyyksiä

Analyysi: Paaterolta tuli jo vaalikirja

Esitutkinta Paateron sanomisista päätettiin - väärää lausumaa pidetään vahinkona