Rautavaara kutsui kaikki kunnassa viime vuonna syntyneet vauvat tuttijuhliin – Neljä seitsemästä saapui: "Hienoa, että pääsitte tulemaan näin suurilla joukoilla"

Hienoa, että pääsitte tulemaan näin suurilla joukoilla kovista pakkasista huolimatta, Rautavaaran kunnan vapaa-ajanohjaaja Kirsi Karvinen avaa torstaina pidetyn kunnan tuttijuhlan viime vuonna syntyneille vauvoilla.

Paikalla on neljä vauvaa, pari isosiskoa ja viisi vanhempaa. Kaikkiaan Rautavaaralla syntyi viime vuonna seitsemän lasta: neljä tyttöä ja kolme poikaa.

Tapahtuma sai alkunsa viime vuonna kunnan viettäessä 140-vuotisjuhliaan. Silloin koivusta sorvatun tutin ja lahjatalletuksen sai kahdeksan vauvaa.

– Pieniksihän nämä ikäluokat käy, mutta tosi mukavaa, että kunta muistaa ja järjestää tällaista, 25 kilometrin matkan takaa Pirttipuron kylältä tullut Sanna Oksman sanoo.

Riina-vauva on Oksmanin perheen viides lapsi.

– Saaran ikäisiä taitaa kunnassa olla yksitoista, Oksman sanoo juhlaan mukaan tulleesta neljävuotiaasta.

Tilaston mukaan vuonna 2011 Rautavaaralla syntyi 10 lasta, joten muuttoliike on ollut suotuisa ja epätyypillinen Rautavaaralle tällä kohtaa. Paljastuu, että juuri Oksmanit olivat nämä tilastollisesti merkittävät paluumuuttajat vuonna 2012.

– Halusimme kasvattaa lapset maaseudulla, joka on myös kotiseutumme. Miksei tänne voisi tulla muitakin samalla tavalla, se olisi nasta juttu.

Alle 1 800 asukkaan, muuttotappioalueella sijaitsevassa ikääntyneen väestörakenteen kunnassa pienet syntyvyysluvut ovat ymmärrettäviä. Vielä 2000-luvun Rautavaaralla syntyi kuitenkin selvästi enemmän, 10–20 lasta vuodessa.

– Syntyneiden määrä heijastelee samaa kuin väkilukutilastokin. Kunnasta siirtyy enemmän väkeä kirkkomaalle kuin syntyy uutta sukupolvea, poismuuttajiakin riittää, kunnanjohtaja Unto Murto toteaa.

– Rautavaaran kunta tarjoaa lapsiperheiden näkökulmasta mitä parhaimmat olosuhteet asumiseen ja harrastamiseen. Olennaista on kuitenkin työ ja toimeentulo. Työpaikkojen luomiseksi on edelleen meidän sitkeästi ponnisteltava, Murto sanoo.

Oksmanin perheessä isä käy töissä Yaralla Siilinjärvellä, äidin keskittyessä lastenhoitoon ja sesonkiluonteiseen puutarhurin työhön taimitarhalla.

Pohjois-Savon pienimmät syntyvyysluvut löytyvät 1 600 asukkaan Tervosta. Vuosina 2007 ja 2009 kunnassa syntyi vain kolme lasta. Nyt kyseisten ikäluokkien tervolaisia on eskarissa neljä ja tokaluokalla 6.

Tilastot heittelevät vuosittain, mutta selvää laskevaa suuntausta on nähtävissä muun muassa Varkaudessa, Juankoskella ja Pieksämäellä.

Pieni ikäluokka ei suuremmin mietitytä Harri Koskeloa ja Outi Hartikaista, joille syntyi Aatu-poika viime vuonna Rautavaaran Rasinmäkeen.

– Kerhoja on ja muutakin toimintaa. Kaikkea löytyy mitä näin pienessä kunnasta voi ylipäätään olla, Harri kehaisee kotikuntaansa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Käänteen tekeminen vaikeaa