Hirveä ajanut Turo-koira selvisi hengissä susilauman keskeltä

Koiran voi saada varomaan susia, jos se opetetaan pentuna yhdistämään suden haju epämiellyttävään kokemukseen. Näin arvioi Vuoden 2017 erämies, kuopiolainen Uolevi Sirviö, 71. Tervastulilla lauantaina Leppävirralla jaettu tunnustus oli 35:s.

Sirviön mielestä susivahinkoja voidaan yrittää välttää. Hänellä oli karjalankarhukoira Turo, joka selvisi Rautavaaralla hengissä hirvenajoista, vaikka ympärillä oli hukkalauma.

– Se joutui pentuna ensimmäisen kerran susilaumaan, joka oli juuri tappanut ja syönyt hirven, joten ne eivät olleet nälkäisiä. Kokemus jäi mieleen. Koirasta tuli sellainen, että myöhemmin kun susilauma tuli haukkuun, se lähti pois. Se sai pentuna sellaisen koulutuksen, ettei se mennyt toisen koirankaan haukkuun, Sirviö muistelee.

– Kaikki sudet eivät syö koiria. Niiden kanssa on opittava elämään, vaikka tietysti huoli koirista painaa, hän sanoo.

Susia on pannoitettu niiden tutkimiseksi ja siksi, että koiria voidaan suojella. Pantasusia on kuitenkin paikoin salametsästetty, mikä takia on suunniteltu pannoitusten vähentämistä.

Sirviön mukaan se olisi virhe. Hänen mielestään susien pantalaumat ovat hyödyllisiä ja ne pitää säilyttää, jotta metsästäjät voivat varoa tuomasta koiriaan niiden alueille.

Kennelpiirin Erkki Savolainen perusteli Sirviön valintaa tämän ansioilla. Rautavaaralla syntynyt rakennusinsinööri Sirviö oli takavuosina Suomen Pystykorvajärjestön puheenjohtaja ja Kennelliiton valtuutettu. Hän työskenteli aiemmin Lujatalon aluejohtajana.

Susien määrä ja niiden tappamat koirat huolettavat metsästäjiä ja koiraharrastajia. Metsästäjäliiton uuden toiminnanjohtajan, filosofian tohtori Heli Siitarin mukaan liitto tukee kansalaisaloitetta haittasusia koskevan lainsäädännön väljentämiseksi.

– Aloite on hyvä, asia on tärkeä. Olemme aktiivisuuden takana. Liitto pyrkii vaikuttamaan päättäjiin omia kanaviaan, hän sanoo.

– Nyt suden kaatoluvan voi saada vain sosiaalisin tai vahinkoperustein. Lupaehdot ovat metsästäjille niin tiukat, että aina kun mahdollista, kannattaa haittaeläimien poistot tehdä virkatyönä. Kannanhoidollisia lupia susien vähentämiseksi ei ole, sanoo Siitari, joka osallistui Tervastulet-juhlaan.

Pystykorvajärjestön ja Harmaahirvikoirajärjestön puheenjohtajat ovat tehneet kansalaisaloitteen. Jos vähintään 50 000 kannattaa, aloite menee ensi vuonna eduskuntaan.

Tavoitteena on lakimuutos, jotta susihaittaan voidaan puuttua tehokkaammin. Aloitteessa vaaditaan susivahinkojen korvaamista täysimääräisesti ja nopeasti. Susikannan hoidolliset tavoitteet ja säätely olisi päätettävä alueellisesti EU:n läheisyysperiaatteen mukaisesti. Tarkoitus on suojella koiria ja metsäpeuroja.