Hornetit eivät olleet heti valmiudessa

Ilmavoimien Hornet-hävittäjät eivät ehtineet lainkaan kahden venäläiskoneen luo, jotka loukkasivat Suomen ilmatilaa 20. toukokuuta noin tunnin välein.

Savon Sanomien tietojen mukaan Hornetit eivät olleet tapahtuma-aikaan välittömässä lähtövalmiudessa eivätkä ne siksi ehtineet edes nousemaan ilmaan, kun kaksi venäläistä kuljetuskonetta lensi vuoronperään luvatta Suomen ilmatilassa noin kello 17 ja 18.

Samana iltana noin kello 22 venäläinen kuljetuskone oli jälleen tulossa kansainvälisestä ilmatilasta kohti Suomen etelärannikkoa. Hornetien valmiutta oli nyt nostettu ja kaksi Karjalan Lennoston hävittäjää lensi heti konetta vastaan.

Kolmas ilmatilanloukkaus jäi tapahtumatta, kun Suomen Hornetit olivat jo alueella vastassa partioimassa ilmatilaa.

Tämän kolmannen tapauksen aikaan hävittäjät lensivät paikalle poikkeuksellisen kovaa. Yleensä Ilmavoimat ei lennä Horneteilla maa-alueen päällä niin, että äänivalli rikkoutuu, mutta nyt näin tehtiin kolmannen ilmatilaloukkauksen estämiseksi. Siinä onnistuttiin.

Puolustusministeriö ja Ilmavoimat eivät kiistä Savon Sanomien tietoja asiasta. Ne eivät kuitenkaan myöskään halua julkisesti kommentoida Hornetien operatiivista valmiutta.

Harjoitukset sitovat

Kahden venäläisen rahtikoneen poikkeamisesta Suomen ilmatilaan ei aiheutunut konkreettista vaaraa. Koneet olivat koko ajan Ilmavoimien aluevalvonnan tutkaseurannassa.

Rajavartiolaitoksen tekemän rikostutkinnan päätösasiakirjan mukaan Suomen aluelennonjohto oli myös yhteydessä koneisiin, sai koneiden transponderi-laitteista tunnistetiedot ja ohjeisti lentäjiä poistumaan oikealle alueelle.

Lentäjät eivät totelleet ohjeita eivätkä toisella kerralla edes kommunikoineet normaalisti lennonjohdon kanssa.

Yleensä tällaisessa tilanteessa paikalle hälytetään myös Hornet-hävittäjät niin sanotulle tunnistuslennolle. Savon Sanomien tietojen mukaan Hornetien valmiutta oli kuitenkin laskettu tiiviin harjoitusjakson jälkeen.

Savon Sanomat kertoi jo toukokuun alussa (SS 9.5.), että 20 Hornet-hävittäjää ja kuusi Hawk-harjoitushävittäjää harjoittelivat tiiviisti lentotoimintaa viikon ajan Siilinjärven Rissalan ja Rovaniemen välisellä ilma-alueella. Lentoja tehtiin paljon heti Venäjän rajan länsipuolella.

Harjoitusjakso oli niin tiivis, että ylityötuntisuman pienentämiseksi hävittäjälentäjien valmiutta oli hetkellisesti laskettu seuraavalla viikolla eli juuri silloin, kun alueloukkaukset tapahtuivat.

Valmiutta pidetään sen verran kuin on resursseja

Hävittäjät ovat välittömässä valmiudessa niin paljon kuin Ilmavoimille on myönnetty määrärahoja toimintaan. Suomessa se ei tarkoita täysin aukotonta valmiutta ympäri vuorokauden ja ympäri vuoden, vaan lennostot voivat painottaa valmiuden ylläpitoa eri tavoin.

Asia on Ilmavoimien, Puolustusvoimien johdon ja puolustusministeriön tiedossa ja hyväksymää.

Siitä huolimatta pääministeri Jyrki Katainen (kok). vakuutti heti alueloukkausten tapahduttua useissa tiedotusvälineissä Hornetien olleen ilmassa heti ilmatilaloukkausten tapahduttua ja lentäneen paikalle alle kymmenessä minuutissa.

Savon Sanomien tiedon mukaan Hornetit tekivät tunnistuslennon noin neljä tuntia ja kymmenen minuuttia hälytyksestä, eivät heti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kommentti: Ilmavoimien toimissa ei moitittavaa

Viiveellä siivellä

Ilmatilaa loukannut kone saattaa kuulua Venäjän merivoimille

Venäläiskoneen epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa