Huippukokit panivat pystyyn ravintolan, jonka hyvä tarkoitus vaati valtavat investoinnit: "Kokeiluita ei rahoiteta asiakkaan lompakosta"

Sirkat sirittävät, yrttipuskat ja salaatit kasvavat ikkunan edessä, ja tulossa on myös perunaa, sieniä ja spirulinaa.

Nyt ei kuitenkaan olla maatilalla vaan yhdessä Suomen parhaista ravintoloista Helsingin ydinkeskustassa Etelärannassa.

Ravintola Ultimassa ollaan täysin uuden toimintamallin kimpussa. Ravintola panostaa ekologisuuteen ja lähiruokaan, mutta ajatus on viety luomutiloja ja riistaa pidemmälle.

– Meitä on häirinnyt jo pitkään, että ravintolatoiminnasta tulee paljon pakkausjätettä. Että onko jokainen yrtti pakko yksittäispakata, ja eikö jätemäärää pysty millään saamaan alaspäin. Asia ei ole vuosien aikana muuttunut, vaikka tavarantoimittajille siitä on sanottu, taustoittaa Ultiman toinen yrittäjä Tommi Tuominen.

Tuomisen ja Henri Alenin Ultima kasvattaa kaikki ravintolassa käytetyt yrtit itse. Peruna, sienet ja spirulina ovat kokeiluasteella.

Kasvien kasvattaminen ei tapahdu erillisessä kasvihuoneessa vaan sisällä ravintolassa.

Sirkat sirittävät puolestaan asiakkaiden ihmeteltävänä erikoistekoisissa kattolampuissa.

Mari Nieminen tutkii putkessa kasvavien perunoiden varsia. Kuva: Mauri Ratilainen
 

Yrtit ja salaatit kasvatetaan hydroponisessa järjestelmässä eli suljetussa vesikierrossa.

– Saamme noin 500 kasvia mahtumaan kasvatusjärjestelmäämme. Kaikki yrtit, mitä meillä ravintolassa kuluu, kasvatetaan siinä. Eli olemme yrttien suhteen täysin omavaraisia. Salaattiakin tulee jonkin verran.

Tuominen sanoo, että tyhmintä mitä voi tehdä, on kuskata yrttejä ja salaatteja pitkin poikin Eurooppaa.

– Ne ovat kuitenkin pääasiassa vettä.

Ultiman kasvatusjärjestelmässä yritit ja salaatit eivät kasva mullassa vaan ravintoliuoksessa.

– Kaikki ylijäänyt vesi suodatetaan ja puhdistetaan, minkä jälkeen se palaa takaisin kiertoon lannoitteiden kanssa.

Tuominen sanoo, että heillä yrtteihin kuluu 95 prosenttia vähemmän vettä kuin avomaaviljelyssä.

– Tämän tuoreempaa kamaa ei voi saada. Suoraan penkistä joka päivä. Kyllä sen huomaa maussa, että yrttejä ei ole leikattu kaksi viikkoa aiemmin Hollannissa, pussitettu ja kuljeteltu pitkin ja poikin.

Akvaariossa on merilevää. Kuva: Mauri Ratilainen
 

Yleensä hydroponiset kasvatusjärjestelmät ovat suuria, Tuomisen sanojen mukaan jalkapallokentän kokoisia.

– Meillä tämä on tällainen monitasoinen designratkaisu. Laitteiston äänentaso on hiljainen, että voimme pyörittää ravintolatoimintaa samassa tilassa.

Kasvatukseen on jouduttu etsimään oikeaa rytmiä.

– Mitä laitetaan milloinkin kasvatukseen, miten nopeaa kasvu on ja milloin mitäkin on hyvä poimia. Puolisen vuotta siinä meni, että oikea rytmi löytyi.

 

Perunat kasvavat puolestaan aeroponisesti eli ne kasvatetaan ilmassa.

Ultiman laitteessa juuret roikkuvat pimeässä kartiossa, jonne ruiskutetaan ravintoliuosta täsmällisin väliajoin.

Perunan varsi on kartion lampuilla valaistussa osassa.

– Tämä on tehty yhteistyössä Suomen siemenperunakeskuksen kanssa. Tämä on prototyyppi, ja tämän toteuttaminen on ollut melko vaikeaa.

Uusia perunantaimia on saatu vaihtaa kuihtuneiden tilalle melko usein, ja vielä perunoita ei ole päätynyt asiakkaiden lautasille.

– Osa taimista on kyllä kuollut ihan senkin takia, että me emme vain ole osanneet perunaa kasvattaa ja käsitellä, Michelin-tähtikokki Tuominen naurahtaa.

Nyt perunoidenkin kasvattaminen alkaa olla vakaalla pohjalla ja pientä satoa on jo tullut.

– Jos tämä ravintolassa perunoiden kasvattaminen osoittautuu mahdolliseksi, niin miksipä tätä ei voisi tehdä isommassakin mittakaavassa asiakkaiden lautasille.

– Saisimme uutta perunaa omista tiloista ympäri vuoden. Kaikki tietävät, miltä maistuu vasta nostettu peruna verrattuna pari viikkoa kylmiössä olleeseen.

Tommi Tuominen esittelee 3D-tulostettuja tarjoiluastioita. Kuva: Mauri Ratilainen
 

Uusien kasvatuskeinojen etuna on tuoreiden raaka-aineiden saaminen ympäri vuoden ilman sesonkivaihteluita tai massiivisia kasvihuoneita.

Uusiakin avauksia on vielä tulossa.

– Kun kasvisolujen laboratoriosolut saavat tulevaisuudessa elintarvikehyväksynnän, menemme siihen ehdottomasti mukaan.

Ainoat tällä hetkellä hyväksytyt kasvisolut ovat leviä.

– Meillä kasvaa kaksi pientä tankillista spirulinaa, ja sen kanssa on mielenkiintoista tehdä testejä.

Spirulinan etuna on sen valtavan nopea kasvu, heikkoutena sen erittäin vahva ominaismaku.

– Jatkossa olisi mielenkiintoista saada lakkaa ja mesimarjaa ynnä muuta sellaista solutasolla tuotantoon. Niissä olisi paljon mahdollisuuksia.

Taimesta Ultimassa on yritetty kasvattaa jo metsämansikkaa, mutta se kokeilu ei onnistunut.

– Kukkaan asti se meni, mutta ei tuottanut marjaa. Jatkamme kuitenkin testaamista. Kaikkinensa marjat olisivat todella mielenkiintoisia jos niitä saisi kasvatettua itse ravintolassa.

Ravintolasalissa kasvaa muun muassa rosmariinia ja sitruunamelissaa. Kuva: Mauri Ratilainen
 

Investoinnit uusiin järjestelmiin ovat olleet merkittäviä, sillä mitään ei ole ollut valmiina kaupan hyllyssä.

– Emme odotakaan, että uudet systeemit maksavat itseään muutamassa vuodessa pois. Mutta hydroponinen järjestelmä on jo osoittautunut tuotteliaaksi, se on jopa edullisempi, että jos tilaisimme valmiit yritit vihannestukusta. Hintaero on jopa 50 prosenttia.

– Jollain aikavälillä se saattaa maksaa itsensä jopa takaisin, Tuominen nauraa.

Hän vakuuttaa, että asiakas ei joudu maksamaan kokeiluista, vaan ravintolan hintataso on sama kuin se olisi ilman uusia innovaatioita.

– Asiakas saa nauttia lopputuloksesta lautasella, mutta kokeiluita ei rahoiteta asiakkaan lompakosta.

 

Kirjoitus on julkaistu alun perin Karjalaisessa 9.3.2019.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kotimaa

MTV: Jari Aarniota epäillään törkeästä velallisen epärehellisyydestä vuosina 2016–2018

Kello tikittää ilmastotoimille, mutta hallitus edelleen selvittää – Kulmunin mukaan asioiden tekeminen hyvin vaatii aikaa

Helsingin Hietalahden ampumisen taustalla kahden suvun riita, epäillyn sukua oli painostettu lähtemään Suomesta

Ruokavirasto aloittaa yt-neuvottelut, arvioitu vähennystarve lähes sata henkilötyövuotta – Kuopiossa tutkitaan eläintauteja

EU-jäsenyys maksoi viime vuonna 105 euroa jokaista suomalaista kohti

Oikeusministeri Henriksson: Virkamiehiin kohdistuvan maalittamisen tulisi olla virallisen syytteen alaista

Lääkesaatavuudessa jo yli 1  300 häiriötä tänä vuonna – huoli rintasyöpälääke letrotsolista sen sijaan ohi

Vuoden 2019 Paikallislehtikilpailun finalistit on valittu – mukana on myös Kiuruvesi-lehti

Kivihiilen ja turpeen poistuminen tuplaa puupolttoaineen käytön – "Sellaista määrää puuta ei löydy mistään"

Vihreän Langan entinen päätoimittaja Pekka Haavisto pahoillaan lehden lopettamisesta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.