Hyvästi pääsykoekirjat – korkeakoulu-uudistus päättämässä pänttäyksen

Korkeakouluihin hakevat nuoret saavat jatkossa tarttua entistä harvemmin pääsykoekirjaan. Näin viestitään opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmästä, joka on valmistellut korkea-asteen opiskelijavalintojen uudistusta.

Työryhmän ehdotus – joka esittää muun muassa suoria valintoja yo-todistusten perusteella – on saanut taakseen vahvaa tukea. Laajan lausuntokierroksen tuloksissa on opetusneuvos Johanna Moision mukaan selkeää yhteneväisyyttä.

– Vastaanotto on varsin positiivinen. Vastaajat katsovat, että todistuspohjaista valitsemista kannattaa kehittää, työryhmää johtava Moisio tiivistää.

Lausuntoja pyydettiin muun muassa korkeakouluilta, ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjiltä, kunnilta, Opetushallitukselta, rehtori- ja opiskelijajärjestöiltä sekä elinkeinoelämältä. Sadoista vastaajista suuri osa jakoi työryhmän näkemyksen siitä, että pääsykokeiden merkitystä valinnoissa tulisi vähentää.

Merkittävimmäksi puutteeksi nähtiin, ettei ammattikouluja ollut sisällytetty selvitykseen laisinkaan. Tähän on Moision mukaan jo puututtu.

– Ministeriö on nyt asettanut uuden työryhmän, joka tekee ehdotuksen ammatillisten tutkintojen hyödyntämisestä korkeakouluvalinnoissa.

– Kun molemmat ryhmät ovat saaneet työnsä tehtyä, yhdistämme ne ja luomme konkreettisen toimintasuunnitelman. Sen pitäisi olla valmis ennen kesää, Moisio sanoo.

Nykyisellään korkeakoulut valitsevat oppilaansa pitkälti pääsykokeiden perusteella. Tänä keväänä entistä useampi oppilaitos on kuitenkin päättänyt ohittaa koemenettelyn ja katsoa pelkästään hakijoiden todistuksia.

Pohjois-Savossa suoria valintoja tehdään niin Itä-Suomen yliopistossa kuin Savonia-ammattikorkeakoulussakin. Yliopiston Kuopion kampukselle voi ilman kokeita päästä opiskelemaan biolääketiedettä, sovellettua fysiikkaa, tietojenkäsittelytiedettä, ympäristö- ja biotieteitä sekä kauppatieteitä.

Savoniassa hyvä todistus voi puolestaan avata ovet liiketalouden, rakennustekniikan ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmiin. Oppilaitoksen kehittämispäällikön Esa Viklundin mukaan suoraa valintaa pyritään hyödyntämään jatkossa entistä enemmän.

– Pääsykokeiden vähentäminen on mielestämme ehdottoman oikea suunta, Viklund sanoo.

– Kokeet vievät oppilaitosten resursseja ja aiheuttavat usein turhaa painetta hakijoille. Todistuspohjaista valintaa pitäisi suosia niillä aloilla, millä se on luontevasti mahdollista, hän jatkaa.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat Suomessa autonomisia. Toisin sanoen ne voivat viime kädessä itse päättää, miten oppilasvalintansa järjestävät.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan tulevasta linjasta vallitsee kaikesta huolimatta yhteisymmärrys. OKM ja korkeakoulut ovat sopineet, että pitkää valmentautumista vaativista pääsykokeista luovutaan vuoteen 2018 mennessä.

– Nykyinen tapa valita opiskelijat kuormittaa nuoria kohtuuttomasti, lisää tarpeettomia välivuosia ja ohjaa käymään kalliita valmennuskursseja, joihin kaikilla ei ole varaa. Uudistamisen tarvetta siis on, ministeri näkee.

– Tavoitteena tulisi olla, että yhdellä osaamisen näytöllä tulisi voida hakeutua useampaan korkeakouluun ja koulutukseen. Toisen asteen tutkintojen hyödyntäminen antaa tähän hyvän lähtökohdan, hän suostuu ennakoimaan tulevia päätöksiä.

Poimintoja

Näin uudistusta kommentoidaan

STTK: Valmennuskursseja suosiva valintakoejärjestelmä ei – – edistä koulutuksellista tasa-arvoa.

Professoriliitto: Alakohtaiset erot tulee huomioida valintamenettelyjä kehitettäessä.

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry: Valintoja tulee kehittää siten, että toisen asteen ammattikoulutuksen käyneillä on yhdenvertainen mahdollisuus pyrkiä jatko-opintoihin.

Opettajien ammattijärjestö (OAJ): Korkeakoulujen sisäänotossa on voitava tarkastella muutakin kuin ylioppilaskoetta, esim. soveltuvuutta ja motivaatiota.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kauppikseen hakijan mielipide: "Yksi pääsykoe per ala"