Ilmavoimien uusi komentaja uskoo hävittäjähankinnan selviävän vaaleista – väärinkäytöskohuista otetaan Pasi Jokisen mukaan opiksi

Huutokauppa Hornet-hävittäjien seuraajien määrästä ei ole aiheuttanut unettomia öitä Ilmavoimien komentajana maanantaina aloittaneelle kenraalimajuri Pasi Jokiselle. Hornetien suorituskyvyn täysimääräisestä korvaamisesta vaikuttaa olevan laaja yksimielisyys, jonka Jokinen uskoo siirtyvän myös seuraavan hallituksen ohjelmaan.

–  Missä muodossa ja mitä yksityiskohtia siellä on, niin sehän jää sitten nähtäväksi ja sen kanssa eletään, kenraalimajuri Jokinen sanoi mediatilaisuudessa Tikkakoskella keskiviikkona.

Jokinen kuitenkin korostaa, että kaupallisesti sitovassa hankintaprosessissa ollaan ensi syksynä jo aika pitkällä tarkennettujen tarjouspyyntöjen lähtiessä valmistajille. Tilanteen olisi siksi syytä olla silloin selkeä, koska nopeat muutokset lähellä vuoden 2021 lopullista päätöstä voisivat merkitä jopa hankinnan keskeyttämistä, kuten Kanadassa.

Puolustusvoimat ei poliittiseen keskusteluun Jokisen mukaan osallistu, mutta tarjoaa taustoitusta, jotta keskustelua voidaan käydä faktapohjalta.

Sata hävittäjää on utopiaa

Paljon puheena ollut koneiden lukumäärä 64 on Jokisen mukaan oikea – nimenomaan suuruusluokkana. Jonkin valmistajan paketissa voi olla 66 konetta, toisella 62 ja kolmannella ehkä jotain muuta.

Jokisen mukaan kokonaisuus ratkaisee.

–  En halua poliitikkojen sanovan, että ostakaa 64 konetta, hän toteaa.

Selvästi 64:ää pienempi konemäärä ei Jokisen mukaan riitä koko maan puolustamiseen, mutta realismia puuttuu myös puheissa sadasta hävittäjästä.

–  Tässä vaiheessa ei varmasti pystytä hankkimaan sataa konetta 10 miljardilla eikä varmasti pystytä operoimaan niitä nykyisellä budjetilla, Jokinen muistuttaa.

Hornetien seuraajien hankintahinnan haarukka on 7–10 miljardia euroa.

"Ei enää metsään dokamaan"

Ilmavoimia ovat ravistelleet peräjälkeen kohut muun muassa varusmiesten kylmettämisestä sotaharjoituksessa sekä erikoisista hankinnoista ja epäasiallisesta käytöksestä eri harjoituksissa. Jokinen ei kiistä tutkintaan johtaneita väärinkäytöksiä ja niiden kielteisiä seurauksia.

–  Tällainen keskustelu on ilman muuta haitallista, ja julkisuuskuvaanhan siitä lommoja ja kolhuja tulee, hän sanoo.

–  Johtajia ja yksittäisiä virkamiehiä voi kriittisesti käsitellä ja arvostella, mutta koko organisaation leimaaminen vähän harmittaa, Jokinen myöntää.

Komentajan mukaan tapauksista on otettu ja otetaan opiksi. Sotilaallista toimintaa sisältävät harjoitukset ja sidosryhmätilaisuudet on esimerkiksi syytä erottaa selvemmin toisistaan. Jokinen vakuuttaa, että ryyppyreissut Puolustusvoimien piikkiin ovat mennyttä maailmaa.

–  Kyllä me on kuivuttu vähintään yhtä paljon kuin muukin yhteiskunta, Jokinen sanoo.

Ilmavoimille tärkeät sidosryhmien johtajat ovat sitä paitsi nykyisin uutta sukupolvea, jolla on uudenlaiset kiinnostuksen kohteet.

–  Ei semmoista enää kukaan kaipaa, että lähdetään jonnekin metsään pois näkyvistä dokaamaan, Jokinen kertoo.

Aprillipäivänä komentajana aloittanut Jokinen tyrmää ajatuksen, että hänet olisi pikakomennettu ottamaan vastuu vaikeuksissa olevasta puolustushaarasta. Mahdollisuus palata Pääesikunnasta Ilmavoimiin oli selvillä jo elokuussa 2017, kun Jokinen nimitettiin valmiuspäälliköksi.

–  Olin kyllä ihan varautunut siihen, että vuonna 2019 ollaan Ilmavoimissa ja komentajana.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.