Iltapäivälehdet siistiytyivät villien vuosien jälkeen

Iltapäivälehdet eivät ole enää sellaisia skandaalijulkaisuja kuin villillä 1980-luvulla. Nykyisin niitä voi verrata enemmänkin perhelehtiin.

– Tosin edelleen lehtien sivuilla näkyy sensaatiohakuista uutisointia ja viihdesisältöjä, mutta ne ovat kuitenkin varsin sovinnaisia. Jos katsoo vanhoja lehtiä, ne olivat paljon räävittömämpiä ja pyrkivät hätkäyttämään, luonnehtii iltapäivälehtiä tutkinut Pasi Kivioja.

Hän on analysoinut Ilta-Sanomien ja Iltalehden painettuja versioita 30 vuoden ajalta. Lehdet ovat uudistuneet erityisesti 2000-luvulla. Poissa ovat sensaationnälkä sekä räikeät ylilyönnit ja seksikuvasto.

Naisten pin-up-kuvilla myydään edelleen viikonvaihdelehtiä, mutta enää ei näy yläosattomia malleja, puhelinseksi-ilmoituksia tai iltatyttöjä. Myös järkyttävät rikosotsikot ovat vähentyneet etusivuilta.

Siistiytymisen taustalla ovat paitsi kiivaat keskustelut väkivaltauutisoinnista, myös muutokset lukijoita kiinnostavissa aiheissa, kilpailu aikakauslehtien kanssa ja kiivastahtisten rikos- ja oikeusuutisten siirtyminen verkkoon.

Julkkisjutut eivät ole kadonneet mihinkään, mutta osuuttaan ovat lisänneet rahaan, kulutukseen, työhön ja politiikkaan liittyvät yhteiskunnalliset aiheet. Niitä lähestytään usein populaaristi kansalaisten kukkaron näkökulmasta. Nähtävissä on myös lifestylen ja terveysaiheiden nousu.

Varsinkin viikonlopun lehdissä on korostunut muu kuin uutisellinen aineisto. Painetuissa lehdissä on tarvittu muutosta aihepiireissä ja sisällöissä, kun päivänpolttavat uutiset on jo kerrottu digitaalisissa kanavissa.

Tutkijan mukaan iltapäivälehtien mainosrahoitteisuuden lisääntyminen vaikuttaa journalismiin.

– Yksittäinen toimittaja tuottaa juttuja kuten ennenkin, mutta mainosrahoitteisuus vaikuttaa siihen kehykseen, joka määrittää toimintaa. Uusia liitteitä ja teemasivuja syntyy niiden aihepiirien ympärille, joihin on mahdollisuus myydä mainoksia. Tällaisia ovat esimerkiksi matkailu, autoilu, asunnot ja lifestyle.

Verkkomaailmassa journalismin ja mainonnan rajat voivat hämärtyä sisältömarkkinoinnin sekä journalismilta näyttävän natiivimainonnan myötä.