Inka ilmavoimana

Sunnuntaisuomalaisen arkistojuttu, julkaistu alunperin 2.9.2001.
 

 

Kadettialikersantti Inka Niskanen, 27, vastaisi haastatteluhetkellä mieluummin Hawkin haasteisiin ilmassa kuin toimittajan kysymyksiin maassa.

– Tämän päivän ohjelmassa on vain yksi harjoituslento. Yleensä niitä on 2–3, joskus jopa neljä. Aamun taisteluharjoituksessa kahdella koneella torjuttiin yhtä tunkeilijaa.

Nyt toimittaja ja valokuvaaja pommittavat yhtä lentäjää. Inka Niskanen tietää, että häntä haastatellaan vain siksi, että hän on nainen. Kauhavan ilmasotakoulusta samalle kadettikurssille päässeet 21 muuta lentäjää tietävät, että heitä ei nyt haastatella, koska ovat miehiä. Kuusi näistä testeissä hyviksi miehiksi todistetuista halusi ja pääsi Inkan tavoin jatkamaan opintojaan Karjalan lennostoon Siilinjärvelle, Kuopion kupeeseen.

Puolustettavaa kansaa kiinnostaa nyt, miten nainen käsittelee sitä miljardiomaisuutta, joka verovaroilla on sotilaslentäjille hankittu. Yli 10 miljoonan markan koulutusputken jälkeen Inka Niskanen on Suomen kalleimpia naisia.

Inka Niskanen vastasi toimittajan kysymyksiin Karjalan lennoston avoimien ovien päivänä vuonna 2001. Kuva: Juha Poutanen
 

Julkisuuspaine tulee Niskaselle muiden paineiden päälle. Siksi Inka itse ja ilmavoimat ovat joutuneet rajoittamaan median haluamia haastatteluja.

– Inkalle on annettava mahdollisuus keskittyä fyysisesti ja henkisesti vaativaan koulutukseen, jossa kulmakertoimet ovat aika tiukat, sanoo Karjalan lennoston henkilöstöpäällikkö, majuri Veli-Antti Huotarinen.

– Tässä hommassa moni mies on ilman julkisuuttakin sortunut suorituspaineisiin, sanoo lentueen päällikkö, kapteeni Matti Muhonen.

Miesten tulkinta on, että Inka Niskasella on henkisesti pysynyt jalat maassa, vaikka pää käy päivittäin pilvien yläpuolella.

– Osasin odottaa julkisuutta, mutta en näin paljon. Se on jossain määrin kiusallinen asia. Ymmärrän ihmisten kiinnostuksen, mutta en halua tulla nostetuksi esiin. Olen yksi joukosta.

Toisaalta ilmavoimat ymmärtää, että Inka pehmentää sotilasilmailun julkikuvaa.

– Tietenkin on positiivista, jos joku minusta tehtyjä juttuja nähtyään hakeutuu tänne.

Hakeutujia on ollut – mutta pääsijöitä harvassa. Suomen toinen naislentäjä aloitti hiljattain nelivuotisen kadettikoulun, jonka Inka jo päättää ensi kesänä. Viimeisimmässä Ilmasotakoulun varusmieserässä ei ole yhtään naista.

Kuva: Olli Herranen
 

Julkisuus on kohdellut Inkaa ilmavasti, ilman ilkeilyä.

– Pieniä ylilyöntejä on ollut. Varusmiespalveluksen alussa otsikoitiin naisen lentävän hävittäjiä, vaikka en ollut vielä lentokonetta kunnolla nähnyt.

– Sen tyyppisistä jutuista työkaverit pääsee kuittaileen.

Mutta sotilashuumorin suljetulla osastollakin Inka sanoo pärjänneensä.

Kuva: Olli Herranen
 

Kuuden vanhan ällän ylioppilas lähti Helsingin Suomalaisesta yhteiskoulusta lukemaan ranskaa ja historiaa. Kolmen yliopistovuoden jälkeen Inka yllätti juristi-isän ja libristi-äidin ilmoittamalla hakevansa varusmieheksi Ilmavoimiin. Lähes 700 mies- ja 70 naishakijasta hänet valittiin 1997 lentoreserviupseerikurssille 43 miehen ja kahden naisen joukkoon.

– Ei ollut helppo päätös keskeyttää opintoja.

Kurssin toinen nainen jatkoi varusmiespalveluksen jälkeen yliopisto-opintojaan, mutta harjoituskone Vinkaa lentänyt Inka haki ja pääsi kadettikouluun – ja Helsingin yliopisto vaihtui korkeammalla tapahtuvaan korkeakouluopetukseen. Haaveena on joskus hoitaa ranskan ja historian tutkinto loppuun, mutta ensin on opiskeltava lentämistä englanniksi ja tehtävä naislentämisen historiaa.

Kuva: Olli Herranen

Finnairin kahmiessa sotilaslentäjiä siviiliohjaamoihin, Ilmavoimien vastaisku oli pitkät sitovat sopimukset. Inka pisti nimensä 10,5 vuoden paperiin, josta pääsee irti ennen vuotta 2008 vain satojen tuhansien markkojen "sakolla".

Nykyisin sopimuskausi on jo 13 vuotta ja irtisanomisraha puoli miljoonaa markkaa.

– Yliopistouralla olisi ollut valinnanvapautta enemmän joissakin asioissa.

"Joihinkin asioihin" hän laskee akateemisen vapauden, ulkomaiset opiskelu- ja työvaihtoehdot. Henkilökohtaiset perhesuunnitelmansa Inka on päättänyt jättää julkisuuden ulkopuolelle.

Kadettivaiheessa kasarmielämä on jo jäänyt taakse, ja asunnot ovat siviilikansan keskellä. Naislentäjien lisääntyessä Ilmavoimat joutuu pohtimaan muun muassa äitiyslomakysymystä. Ei ilmasotakaan yhtä naista kaipaa -ajattelu tuntuu olevan vallalla.

– Ne ovat elämän käytännön asioita, joiden hoitoa helpottaa se, että meillä on tarjolla välillä muitakin kuin lentotehtäviä. Myös niille miehille, jota eivät halua enää lentää, Huotarinen sanoo.

Kuva: Olli Herranen
 

Kun Niskanen saa kesäkuussa yliluutnantin viran, eläkkeeseen on vain 20 vuotta. Eli selvästi alle 50-vuotiaana voi lähteä – jos haluaa.

Kiinnostaako siirtyminen siviili-ilmailuun?

– En sulje elämässä mitään vaihtoehtoja pois, mutta nyt olen innostunut sotilaslentämisestä. Se on kiinnostanut lapsesta saakka ilman mitään suku- tai tuttavarasitteita. Varusmiespalvelus Maa- tai Merivoimissa ei olisi tullut kyseeseen.

Kuva: Olli Herranen
 

Tuhoaminen ja tappaminen voivat olla sotilaslentäjän työtä silloin kun liikkeessä ovat muutkin kuin säärintamat. Työajoneuvoa sanotaan hävittäjäksi, joka on oikeastaan lavetti, joka vie ilmaan aseet. Niiden käyttötaito ratkaisee, kuka tulee alas milläkin tavalla. Se ei kuulosta kovin naiselliselta hommalta.

– Kone ei tiedä, onko ohjaimissa mies vai nainen.

– Sodan mahdollisuus pitää käydä läpi, ennenkuin hakeutuu tälle uralle.

Puolustusvoimat jo nimenä kertoo tehtävän, jos joku hyökkää tänne tekemään pahaa. Kritiikkiin ammatinvalinnastaan Inka ei ole törmännyt. Pelkäämiskeskustelusta ei tule pitkä.

– Kun tietää saaneensa hyvän koulutuksen ja toimii annetun tehtävän mukaan ei tunne pelkoa.

Jo harjoitushävittäjässä on yli 10 eri teknistä järjestelmää. Tukehduttaako tekniikka?

– Ei. Tietenkin aerodynamiikan peruslait pitää tuntea, mutta tekninen väki on erikseen.

Niin on ja sielläkin on naisia, joiden tulo 90-luvun puolivälissä oli Ilmavoimille hyvää mediaharjoitusta naisasioissa.

Kuva: Olli Herranen
 

Lentotunteja Niskasella on kasassa potkuri- ja suihkukoneilla noin 250. Haastatteluaamun ilmataisteluharjoitus kesti 44 minuuttia. Lentokorkeuden alaraja oli 1 000 metriä, nopeus 300–900 kilometriin tunnissa. Maali ja torjujat olivat välillä taivaalla sellaisissa asennoissa, että seitsemän G-voiman rajoitus läheni. Silloin ihminen painaa seitsemän kertaa maallista itseään enemmän.

– Se on kohtuullisen tiukkaa. Siinä pyöritetään konetta eikä enää päätä. Menossa on koulutuksen fyysisesti rankin jakso, eikä naisen rajat ole tulleet vastaan, Huotarinen kuvaa.

Eli kadetti Niskasen niska ja selkäranka ovat kestäneet miesten lailla. Peruskunnon Inka hankki koripallossa, jota pelasi ykkösdivisioonassa junnutason SM-mitalien jälkeen. Nyt lajeina ovat tennis, sulkapallo ja lumilautailu.

Ylhäällä koneessa alaspäin pyrkivää verta puristetaan G-housuilla pysymään päässä, ettei näkökenttä ensin kapene, sitten harmaannu ja pahimmassa tapauksessa mene taju. Hornetin ohjaamokattilassa on paineliivi pakkohapella kumoamassa ylipainetta. Hornetista, sen liivi- tai asejärjestelmäasioista Inka Niskanen ei puhu.

– Nyt ainoa tavoite on oppia lentämään Hawkia. Keskityn siihen.

Esimiehet päättävät keväällä, tuleeko hänestä ensimmäinen Hornet-koulutettava nainen vai ei.

Kuva: Olli Herranen

Hävittäjä on nopeasti liikkuva työpaikka. Päätös työpaikalta lähtemisestä kesken töiden on lentäjälle huomattavasti vaikeampi kuin tavalliselle valtion virkamiehelle. Hätätilanteessa sekuntikin saattaa olla liian pitkä aika päätöksentekoon, jota opetellaan simulaattorissa ilman, että istuin heittää lentäjää taivaalle. Koulutukseen kuuluu yksi oikea laskuvarjohyppy. Kolmen vuoden välein on vesihyppyleiri, jossa leijaillaan liitovarjolla ja kaikilla rensseleillä veteen.

– Sitäkin kautta maahantulon pitäisi onnistua, Inka sanoo ja lähtee lennottomaksi iltapäiväksi maallisempiin töihin tekemään kadettikurssin tutkielmaa.

Kadetti Inka Niskasesta tuli vuonna 2002 ensimmäinen Hornet-koulutukseen osallistuva nainen. Kuva: Paula Pohjamo
 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.