Itämeri-tutkimuksen toisinajattelija: Maatalouden päästöjen vaikutus "höpöpuhetta"

Ympäristöneuvos, limnologi ja vesiteknologiayrittäjä Matti Lappalainen laukoo kovia sanoja nykyisestä ympäristötutkimuksesta.

Erityisesti Lappalaisen kritiikin kohteena on vallitseva Itämeri-tutkimus. Hänen mielestään sitä hallitsee yhden totuuden politiikka, ”ryhmäajattelu”, jossa kyseenalaistavat teoriat vaiennetaan.

– Pieleen mentiin, kun insinöörivalta muuttui biologivallaksi.

Pian 77 vuotta täyttävä kuopiolainen kokee itse edustavansa vaihtoehtoa, joka ei ole saanut ääntään kuuluviin.

Tällä viikolla tämä näkökanta saa kuitenkin foorumin, kun Lappalaisen Oulun yliopiston teknilliseen tiedekuntaan tekemä limnologian väitöskirja Itämeren rehevöitymisen uusi diagnoosi ja paradigma tarkastetaan keskiviikkona. Väitöstilaisuus pidetään Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa.

"Typen vähentäminen turhaa"

Lappalaisen näkemys on, että jo vuosikymmenet ympäristötutkijat ja -viranomaiset ovat ylikorostaneet ihmisen osuutta Itämeren huonoon tilaan.

– On puhuttu vain ihmisen aiheuttaman ulkoisen kuormituksen osuudesta. Tätä totuutta on toisteltu kerta toisensa jälkeen.

Lappalaisen mukaan ulkoinen kuormitus selittää korkeintaan viidenneksen Itämeren rehevöitymisestä.

Lappalainen toteaa, että Itämeren "suojeluinstituutio" on toiminut varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Vaikka tieto on hatara, on toimittu uskotulla tavalla, varmuuden vuoksi. Tämä on johtanut näkemykseen, että ihmisperäisen kuormituksen vähentäminen on tärkein Itämeren hyvän tilan palauttamiskeino.

– Ihmiset ovat turhaan kantaneet syyllisyyttä Itämeren tilasta, Lappalainen paukauttaa.

Hänen mukaansa esimerkiksi maatalouden päästöjen osuus Itämeren saastuttajaan on ”höpöpuhetta”.

– Järvissä sillä on merkitystä, mutta ei valtavassa Itämeressä, järvien tutkijana uransa luonut Lappalainen sanoo.

Hän myös toteaa, että typpikuormituksen vähentäminen Itämerestä on tarpeetonta.

Fosforin suhteen tilanne on toinen, mutta valtaosa ulkoisesta fosforikuormituksesta on jo saatu vähennettyä.

– On turha keskittyä loppuun pariinkymmeneen prosenttiin.

Poikkeuksiakin Lappalainen ulkoisen kuormituksen poistamisessa sentään mainitsee.

– Suomenlahdella fosforikuormitus oli aikoinaan valtavaa. Nyt sen tila on parantunut. Myös rannikon lahdissa ja sisäsaaristossa ravinteilla on osuutensa rehevyyteen.

Suolavesipulssit ratkaisevia

Mikä Itämeren sitten rehevöittää?

Lappalaisen mukaan suurin syy on sisäinen kuormitus. Ratkaiseva rooli on Tanskan salmista Itämeren syvänteisiin hyökyvien niin sanottujen suolavesipulssien harventumisella.

– Aikoinaan suolapulsseja tuli 1–2 vuoden välein, mutta myöhemmin pulssien taajuus on romahti. Tämä aiheuttaa syvänteisiin happikadon.

Hapettomuus aiheuttaa Lappalaisen mukaan sekä sisäistä fosforikuormitusta että lisärehevöittävää typensidontaa sinilevien soluihin.

Lappalainen esittää väitöskirjassaan keinon hapensaannin helpottamiseksi. Hän käyttäisi teknologiaa.

Hänen mukaansa käyttökelpoisin keino olisi hapellisimman ja kylmimmän veden pumppaaminen 30 metrin syvyydestä syvänteisiin.

– Tämä tehostaisi pulssivesien virtausta syvänteiden pohjalle. Ilman Gotlanninmeren syvänteiden hapellisuutta Itämeri on tuomittu pysymään rehevyyden supernoidankehässä.

"Oikeassa ja väärässä"

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkijat eivät hätkähdä Matti Lappalaisen väitteitä yksisilmäisestä Itämeri-tutkimuksesta.

Itämeren tila -ryhmän päällikölle, erikoistutkija Mika Raateojalle Lappalainen ja hänen käsityksensä ovat tuttuja. Näkemyksiä sisäisestä kuormituksesta Raateoja pitää ”mielenkiintoisina”, vaikka uusia ne eivät ole.

– Etenkin ruotsalaiset ovat esittäneet aikoinaan samanlaisia kantoja.

Raateojan ja meribiologi Juha Flinkmanin mielestä Lappalainen on osin oikeassa. Etenkin näkemys suolapulssien vaikutuksesta on yleisen meritieteellisen käsityksen mukainen.

Erityisesti 1950-luvulta lähtien Itämeren suolapulssien määrä on vähentynyt.

– Suolapulssien väli on ollut kymmenenkin vuotta. Viimeisin suuri pulssi oli 2013–2014, Flinkman sanoo.

Raateoja kuitenkin huomauttaa, että kun pulssin seurauksena Atlantin suolaista vettä tulee Itämeren syvänteisiin, sen samalla työntää hapetonta ja runsasravinteista vettä edellään.

– Se näkyi esimerkiksi viime kesänä Suomenlahdella kohonneina ravinnepitoisuuksina.

Raateoja myös epäilee, voidaanko Itämerelle saada tarpeeksi isoa "pumppua" hapettamaan vettä.

– Järvissähän tällaisia on ollut jo kauan, mutta mittakaavaero järven ja meren välillä on valtava.

Raateoja muistuttaa, että vesiteknologiayrittäjä Lappalainen saa itse elantonsa hapettimista.

Myös ihmisen osuudesta Itämeren rehevöitymiseen tutkijat ovat Lappalaisen kanssa eri mieltä.

– Fakta on, että sisäinen kuormitus johtuu aikoinaan mereen tulleesta ulkoisesta kuormituksesta. Kunnostustoimenpiteistä riippumatta kaikki ulkoisen kuormituksen vähentäminen on plussaa, Raateoja sanoo.

Flinkman on samaa mieltä.

– On ihan meidän omaa syytämme, että koko Itämeren pääallas on hapeton. Ihminen on lannoittanut Itämeren reheväksi.

Tutkijoiden mukaan myös käsitys typpikuormituksen vähentämisen tärkeydestä on nykyään yksimielinen.

Uusimmat

Kotimaa

Silmien laserleikkausten suosio on laskenut ja vakiintunut

Vain harva saamelaislapsi saa oppia saamea

Uudessakaupungissa Yaran tehtaalla ammoniakkivuoto –  vuoto saatiin tukittua, ei vaaraa ulkopuolisille

Keltaliivit osoittivat jälleen mieltä Ranskassa, poliisi otti Pariisissa kiinni yli sata protestoijaa

Hussein al-Taee nauttii edelleen CMI:n luottamusta

IL: Mies tönäisi toisen junaraiteille – ulkopuolinen pelasti 23 sekuntia ennen junan tuloa

Perussuomalaisten Halla-aho ei irtisanoudu vanhoista blogikirjoituksistaan – "osa tyhmiä ja harkitsemattomia, osassa edelleen pointti"

Partio on kasvattanut jäsenmääräänsä 10  000:lla viidessä vuodessa – retkeily on edelleen nuorten mieleen, vaikkei partio pelkkää eränkäyntiä olekaan

Sää jatkuu lämpimänä – "Kuivuus taitaa jatkua monta päivää"

"Kevätjää on todella petollinen" – lämmin huhtikuu haurastuttaa jäitä vauhdilla ympäri Suomen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.