Itse kokonaan maksavien osuutta aiotaan kasvattaa

Itä-Suomen yliopiston akateemisen rehtorin Harri Siiskosen mukaan kansainvälistyminen on suomalaisille yliopistoille ja yhteiskunnalle elintärkeää.

Kansainvälisistä opiskelijoista valikoituu hyviä tohtorikoulutettavia ja tutkijoita. He eivät siis ole pelkkä tulonlähde, vaikka itse maksavien osuutta aiotaankin kasvattaa.

– Toivottavasti yhä useampi työllistyisi valmistumisen jälkeen Suomessa, Siiskonen sanoo.

Monet kansainväliset opiskelijat tekevät Suomessa töitä maksaakseen samanaikaiset opintonsa.

Myös stipendin saaja voi tuoda yliopistolle tervetulleita tuloja. Näin on silloin, kun stipendi tulee joltakin muulta taholta kuin tiedekunnalta itseltään, esimerkiksi säätiöltä. Myös ulkomailla on rahoituslähteitä. Joskus maksaja on tulijan lähtömaa.

Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola korostaa, että kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin ja markkinoinnin lisäys tähtää myös siihen, että koulutusohjelmiin saataisiin mahdollisimman hyvä aines ja opiskelijayhteisö monipuolistuisi. Kolan mukaan heillä jo yli puolet yliopiston maisteriohjelmista on englanniksi.

Itä-Suomen yliopiston suosituimpiin maisteriohjelmiin on tunku myös ulkomailta, rehtori Siiskonen kertoo. Esimerkiksi kauppatieteissä innovaatiojohtamisen maisteriohjelmaan oli viime vuonna noin kymmenen hakijaa aloituspaikkaa kohti.

– Englanninkielisiin koulutusohjelmiin on vielä haku menossa, mutta hakijamäärissä on kasvua ainakin 40 prosenttia viime vuodesta.

Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen arvioi, että elokuussa alkava toinen lukuvuosimaksujen vuosi on myös Turun yliopistossa taloudellisesti kannattava.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston kansainvälisten asioiden johtaja Janne Hokkanen sanoo, että oppilaitos alkaa nostaa maksavien määrää asteittain. Jo nyt maksuvelvollisia on 171:stä kansainvälisestä opiskelijasta 109, mutta itse maksavia vain neljä. Valtaosalla on stipendi.

Aalto-yliopistossa maksuvelvollisia on nyt 174, mutta yliopiston antamia huojennuksia on toistaiseksi melkein kaikilla. Täyden lukuvuosihuojennuksen Aalto-yliopisto antoi 116 opiskelijalle. Vaasassa täysi maksuvapautus on noin 30 prosentilla joukosta.

Taideyliopistoon valituista lukuvuosimaksuvelvollisia on 21. Yksi sai sataprosenttisen maksuvapautuksen. 19 maksaa puolikkaan ja yksi koko lukuvuosimaksun, joka heillä on 5 000 euroa.

Oulussa tilanne on lähes identtinen Itä-Suomen yliopiston kanssa: apurahoilla maksavia ja huojennuksen saaneita on muutama enemmän, itse maksavia yksi.

Hän on ainoa Kuopion kampuksen opiskelija, joka maksaa lukuvuosimaksun! - Akanksha Ahuja tuli Delhistä Kuopioon