Jättipalsamia voi kitkeä kuka tahansa

Vaaleanpunainen kukinto ja sahalaitaiset lehdet, jotka lähtevät symmetrisesti vastakkaisilta puolilta kasvin vartta. Näistä tunnistaa jättipalsamin, joka on yksi suurimmista uhista erityisesti luonnonsuojelualueiden kasveille. Vieraslaji on vikkelä leviämään ja viemään muilta kasveilta elintilaa, minkä vuoksi sen torjunta vaatii pitkäjänteisyyttä.

Metsähallituksen luontopalveluiden suojelubiologi Maaret Väänänen kertoo, että jättipalsami on kuitenkin saatu Kuopiossa hyvin kuriin etenkin luonnonsuojelualueilla, mutta niiden ulkopuolella riesaa riittää.

– Neulamäeltä raahasimme pari vuotta sitten jätesäkillisiä jättipalsamia, mutta nyt niitä on vain muutamia.

Tietoisuus jättipalsamista epätoivottuna vieraslajina on kasvanut. Väänäsen mukaan Puijon alueella moni käy kitkemässä jättipalsamia itse. Väänänen kehottaa aina ilmoittamaan kaupungille, mistä kasveja on kitketty, jotta kaupunki pysyisi kärryillä vieraslajitilanteesta.

Jättipalsami kannattaa vetää maasta juurineen päivineen. Sen voi tehdä myös paljain käsin, koska jättipalsami ei aiheuta oireita niin kuin toinen vieraslaji jättiputki aiheuttaa. Kitketyt kasvit voi esimerkiksi kasata yhteen ja jättää metsään.

Halmejoen lehdossa järjestetään jättipalsamin torjuntatalkoot 26. heinäkuuta.