Jari Aarnion ex-alaisten loppulausunnot tänään poliisijohdon virkarikoskäräjillä

Tänään poliisijohdon virkarikoskäräjillä kuullaan Jari Aarnion alaisina työskennelleiden miesten loppulausunnot. Toinen syytetyistä on poliisitarkastajana Helsingin huumepoliisissa työskennellyt Petri Rainiala. Syyttäjän mukaan hän rikkoi tahallaan virkavelvollisuuttaan vuosina 2009–2013 ja laiminlöi velvollisuuttaan huolehtia, että tietolähdetoiminta on sisäministeriön asetuksen mukaista.

Rainiala tuli Helsingin poliisin tietolähdetoiminnasta vastaavaksi poliisimieheksi viime vuosikymmenen lopulla. Ennen Rainialan aloittamista tehtävässä Aarnion johtama huumepoliisi oli siivonnut rekisterit puhtaaksi. Tämän jälkeen laitoksella ei merkitty lähteitä rekisteriin vuosiin. Syyttäjä pitää tätä lainvastaisena.

Rainialaa kuultiin käräjillä viime marraskuussa, jolloin hän sanoi, että ongelmat tietolähdetoimintaan liittyvissä laeissa ja asetuksissa olivat niin isoja, ettei niitä voinut paikallinen poliisilaitos toiminnassaan oikaista. Hän toisti useaan kertaan, että hän oli se, joka totteli käskyjä, ei se, joka niitä antoi.

Oikeuden kuulemisessa Rainiala ei muistanut, kenelle kaikille tietolähdetoiminnan ongelmista kerrottiin.

–  Hyvin vaikea sanoa, mitä kenellekin on kerrottu. On kerrottu jokaiseen paikkaan, joita eteen tulee, Rainiala sanoi.

Hän kuitenkin teki oikeudelle selväksi, ettei itse puhunut niistä ainakaan kolmelle kanssasyytetylleen, Poliisihallituksessa poliisijohtajana ja rikostorjuntayksikön päällikkönä toimineelle Robin Lardotille, silloiselle poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle eikä Helsingin poliisin entiselle komentajalle Jukka Riikoselle.

Toinen syytetty on kuvaillut itseään Aarnion vasemmaksi jalaksi

Toinen tänään loppulausuntonsa antavista syytetyistä on poliisimies, jonka tehtävänä oli tietolähdetoiminnan valvonta Helsingin poliisissa. Syyttäjän mukaan mies laiminlöi huolehtia siitä, että tietolähteen käyttöä kirjataan Helsingin poliisilaitoksella.

Miehen näkemyksen mukaan Helsingin poliisissa määräyksiä noudatettiin niin hyvin kuin mahdollista. Kirjallisessa vastauksessa ihmetellään sitä, miten Helsingin poliisin olisi pitänyt toimia, kun poliisiylijohtokaan ei reagoinut ongelmiin.

Marraskuussa oikeuden kuulemisessaan mies kertoi niin sanotusta myllystä, Helsingin poliisin tietolähdetoimintaan liittyneestä tietokoneesta. Tiedot tietolähteiden poliisille kertomista tapahtumista päätyivät myllyyn, mutta tiedot kertojista eli tietolähteistä kirjattiin muualle, syytetty sanoi. Syytetyn mukaan hän oli ainoa myllyn käyttäjä.

Oikeudessa mies lisäksi vakuutteli tietämättömyyttään monista asioista ja kiisti olleensa Aarnion oikea käsi, kun siitä hänelle todettiin.

–  Paljon sanottu. Minä olen ollut vasen jalka, syytetty sanoi.

STT ei julkaise miehen nimeä, sillä hän ei ollut korkeassa asemassa Helsingin huumepoliisissa.

Mitä kukakin tiesi ja olisiko jonkun pitänyt puuttua?

Poliisijohdon virkarikosjutussa on kyse muun muassa siitä, mitä kukakin tiesi Helsingin huumepoliisin tietolähteidentoiminnasta ja olisiko jonkun pitänyt puuttua asiaan. Syyttäjän mukaan syytetyt tiesivät epäselvyyksistä ja laiminlöivät tahallaan valvonnan. Kaikki kahdeksan syytettyä kiistävät syyllistyneensä rikoksiin.

Tietolähteiden valvomattomaan käyttöön liittyy esimerkiksi mahdollisuus tietolähteen käyttämisestä suojakilpenä. Rikollinen poliisi voisi esimerkiksi väittää kanssaan asioivaa rikollista tietolähteekseen. Poliisi voisi myös katsoa lähteensä tekemiä rikoksia läpi sormien.

Ilman dokumentointia siitä, mitä tietolähteiden kanssa on tehty ja mitä varten, on toiminnan laillisuutta vaikeaa arvioida jälkikäteen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Aarnion ex-alainen sätti syyttäjiä ja puolusti kanssasyytettyjään – "Syyttäjän käyttäytyminen oli erittäin epäasiallista, täällä on syyttömiä miehiä kaikki"