Jari Sinkkonen kasvoi kiusatusta kasvatusguruksi

Mitä tulee pojasta, joka ei ole urheilullinen, kuten muut, vaan joka soittaa huilua ja jota kiusataan koulussa?

Voi tulla paljonkin. Vaikkapa oman alansa guru.

Lastenpsykiatri, dosentti Jari Sinkkonen, 66, on paljon siteerattu asiantuntija, jonka ajatukset kasvatuksesta ja vanhemmuudesta ovat erittäin seurattuja.

Sinkkosta hymyilyttää ajatus gurusta.

– Olen veistellyt, että kyllä mulla vaikea narsistinen häiriö on, hän vitsailee.

Totta puhuen, monet ihmiset lähestyvät häntä, sillä Sinkkonen on ehkä Suomen tunnetuin lastenpsykiatri.

– Kyllä aina ihmettelen, että ihmiset tunnistavat. Yllättävän monet tulevat sanomaan jotakin kivaa. Hirveen hauskaa on, että piikkiin pannaan myös sellaista, mitä en ole sanonut. Laariin sataa.

Sinkkonen uskoo, että hänen kannanottonsa toimivat suuntana sekavassa ajassamme, ja siksi niihin tartutaan.

Kysytty luennoitsija ja kommentoija sanoo suoraan ja räväkästi. Sanomiset kiertävät sosiaalisessa mediassa, vaikka hän korostaa, että ei halua jakaa neuvoja tai ohjeita. Hän ei itse someta Facebookissa tai Twitterissä.

– Kerran olen eksynyt vauva.fi -sivustolle, ja siellä kerrottiin minusta kaikenlaista. Joku esimerkiksi ihmetteli, että miten se voi puhua päivähoidosta, kun sen psykologi-vaimo oli kotiäitinä.

Sinkkonen eli lapsuutensa Joensuun lähellä Kontiolahden Kunnasniemellä. Äiti oli aikansa kansankynttilä, kansakoulunopettaja.

– Äidin suku oli evakkoja Laatokan Karjalasta. Perhe eli todella niukoissa olosuhteissa. Äiti pyrki ja pääsi kansakoulupohjalta seminaariin ja valmistui 19-vuotiaana opettajaksi.

Sinkkosen isä oli metsuri, joka teki itsemurhan pojan ollessa 16-vuotias.

Perheessä ja suvussa arvostettiin koulutusta, joten ainoa lapsi lähti oppikouluun Joensuuhun ja muutti 10-vuotiaana koulukortteeriin tädin luo.

Koulutus oli pelastus, sitä mieltä Sinkkonen on nyt. Myös sattumilla on osuutensa siihen, mitä hänestä tuli.

Musiikinopettaja tarjosi pojalle mahdollisuutta aloittaa sellon soitto. Lopulta soittimeksi valikoitui huilu, ei siis mikään miehekäs soitin.

– En ollut rasavilli, en ollut liikunnallinen ja vierastin joukkuepelejä. Olin nössö, kuten nykyisin sanotaan. En ollut tyyppipoika, joka meni pallon perässä hiki päässä.

– Ja tulin myös kiusatuksi, kun rupesin soittamaan huilua. Silloin ei homoteltu, mutta lumipesuja tuli.

Kun huilistipoika soitti koulun konventissa Beatlesin Yesterdayn, tytöt tulivat sirkuttamaan. Jokin liikahti: muut pojat tajusivat, että soittamisessa taitaa olla sitä jotakin.

Sinkkonen soittaa huilua edelleen. Innokas lukija hän on myös ollut koko ikänsä. Nyt on menossa Kjell Wästön Rikinkeltainen taivas. Häntä surettaa, että etenkin poikien lukeminen vähenee.

Sivistystä hän arvostaa, ja sen eteen pitää tehdä työtä.

– Koulu on paikka, jossa ei voi aina olla motivoitunut. Joskus on opiskeltava sellaistakin mikä ei kiinnosta, mutta joka kuuluu yleissivistykseen.

Koulussa paljastuu myös lasten säälimättömyys: kun ennen jouduit kiusatuksi, koska olet pulska, nyt syynä voi olla, että pyörässäsi on liian vähän vaihteita.

Kouluaikana Sinkkonen tutustui Freudin psykoanalyysiin ja unien tulkintaan ja innostui valtavasti. Hän päätyi kuitenkin opiskelemaan ensin valtiotiedettä ja sitten lääketiedettä Sveitsiin.

Sinkkonen on sitä mieltä, että jokainen lapsi tarvitsee aikuisen, joka näkee, että sinussa on potentiaalia. Hänellä oli sellaisia opettajia: Juho Alvas, Sibelius-Akatemian huilunsoiton opettaja ja Martta Hytönen, lukion äidinkielen opettaja. Hän muistaa yhä saamansa kehun: ”Jarin tekstissä jokainen lause vie asiaa eteen päin".

Lastenpsykiatrina Sinkkonen on tiivistänyt edellä mainitun kahteen sanaan: katso lasta.

Lapsi tarvitsee täysin varauksetonta kehumista, silloin kun on sen hetki.

– Että olet maailman ihanin, suloisin ja rakkain. Tai tulipas siitä hieno.

– Jos annat äitinä tai isänä lapselle palautetta, sano se ilman, että pilkku mutta...

Hän peräänkuuluttaa myös hauskuutta ja ajatusta siitä, että lapsia ei tarvitse koko ajan kasvattaa.

– Lasta pitää halia ja rutistella. Vanuta sitä penskaa, ota kainaloon. Kosketuksen suurella merkityksellä on tieteellinen perusta.

Sinkkosella on itsellään kolme aikuista lasta, kaksi tytärtä ja poika. Isänä hän myöntää olleensa kiireinen, äreä ja helposti kuohahtava.

– Kun olemme jutelleet näistä lasten kanssa jälkeenpäin, he eivät muista sitä, vaan jotain muuta.

– Näitä voi käydä läpi myöhemmin. Kertoa, että minua on tämä asia kiusannut. Voi pahoitella ja parsia, pyytää anteeksi. Lapset ovat hirveän anteeksiantavaisia. Kannattaa selittää lapsille miksi on kiireinen tai miksi äreä.

Sinkkonen on vuosien varrella sohaissut kipeitä aiheita, kuten lapsen vuoroasumista vanhempien eron jälkeen tai lapsen vieraannuttamista toisesta vanhemmasta. Näistä hän sanoo saaneensa kipakimman, jopa raivostuneen palautteen.

Uusimman kirjan, Lapsi ja ero (Kirjapaja, 2017), hän kirjoitti Heli Pruukin kanssa.

– 2–4-vuotiaiden lasten vanhemmat eroavat useimmin. Paljolti on kyse lapsiperheen arjen vaatimuksista. Odottakaa herran tähden ja etsikää tukea!

Suomalaisia eroja on tutkinut oikeustieteen tohtori Anja Hannuniemi väitöskirjassaan.

– Vanhempien jatkuva riitely eron jälkeen haavoittaa lasta eniten, Sinkkonen tiivistää tiedon.

Suomesta tunnetaan huoltajuusriita, joka on jatkunut 12 vuotta.

– On merkittävä löydös, että pitkittynyt riita sairastuttaa vanhemmat. Tilanne voi lähteä lapasesta, ja siinä lapset unohtuvat.

Yksi eroihin liittyvä ääri-ilmiö on vieraannuttaminen. Sille tyypillistä on, että lapsen ja mustamaalamalla vieraannutettavan vanhemman välit ovat olleet alunperin lämpimät.

– Vihakampanja on toisen osapuolen kosto, Sinkkonen sanoo.

Vieraannuttamista voi tapahtua silloinkin, kun liitto on vielä kasassa. Jos vanhempien suhde rapautuu ja muuttuu riitelyksi, voi toinen mustamaalata lapsille toista.

Yhdysvaltalainen tutkija Amy Baker on kirjoittanut siitä mitä vieraannutetulle lapselle aikuisena tapahtuu.

– Hän sanoo, että se on kuin kultista irrottautumista, kuin aivopestyn ihmisen paluuta. On vedetty höplästä. Toipuminen on voinut vaatia pitkiä terapioita.

Usein vieraannuttajat ovat olleet äitejä ja vieraannutetut isiä, mutta tilanne voi olla toisinkin päin. Koston ajatusta ei taistelun tuoksinassa myönnetä.

Tutkimusten mukaan vieraannuttaja-vanhemmilla on usein persoonallisuuden häiriöitä.

– Toinen laji ihmisiä on sellainen, jotka kokevat kaikki erot katastrofaalisina ja turvautuvat tunnekaaoksessa lapsiin.

On myös tilanteita, jossa yhteydenpito toiseen vanhempaan ei ole lapsen edun mukaista, mutta niissä ei ole kyse vieraannuttamisesta.

Sinkkonen on pitkään kouluttanut eroasioita hoitavia juristeja.

– Joidenkin vanhempien käytös on ihan mahdotonta. Kiistatta ilmiö on olemassa.

Tietolaatikko

Jari Sinkkonen on syntynyt vuonna 1951 Kontiolahdessa.

Opiskeli lääketiedettä Sveitsissä, väitellyt kuuron lapsen kehityksestä. Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja psykoterapeutti. Pelastakaa Lapset ry:n entinen ylilääkäri. Työskennellyt Lastenlinnan sairaalassa apulais- ja erikoislääkärinä.

Ahkera tietokirjailija. Kasvatuskysymysten lisäksi kirjoittanut musiikin neroista ja luovuudesta teoksen Nerouden lähteillä.

Asuu Helsingissä. Vaimo ja kolme aikuista lasta. Harrastaa huilunsoittoa ja oopperaa. Suorittanut huilunsoiton diplomin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kun ero lähtee lapasesta: Pitkät eroriidat sairastuttavat myös vanhemmat

MTV: Jari Sinkkonen varoittaa erovirheestä, joka työllistää juristeja ja psykiatreja – "Ne ovat erityisen tuhoisia lapsille"

Yle: Jari Sinkkonen huolissaan lasten nettipornon katselemisesta - "Isän lehdet olivat aivan eri asia"

Jari Sinkkonen HS:ssa: Pikkulapsi tarvitsee läheisyyttä, ei kasvatusta

Kodin Kuvalehti: Jari Sinkkonen tyrmää vanhempien harhaluulon – "Hevonp*skaa, sanon minä"

Näin lapsi oppii, että kiukuttelusta palkitaan

Jari Sinkkonen: "Adoptio on erinomaista lastensuojelua"

"Aiheuttaa huomattavan mielenterveyden järkkymisen riskin"

Ei minulla ole vastausta sivulta 124

Uusimmat

Kotimaa

Kaksi poliisia haavoittunut ampumisessa Porvoossa

Poikia mietityttävät niin seksi, jalkapallo kuin lintulajitkin

Venäläismedia: Allegro-junan matkustajat eivät ehkä pääse hyötymään ilmaisesta e-viisumista

Opintolainahyvityksiä maksetaan tänä vuonna jopa 40 miljoonaa euroa – summa vain murto-osa nopeasti tuplaantuneesta velkavuoresta

Laukaan karkurinaudat on saatu kiinni: "Herkkuruoan haju voitti"

Pääministeri Rinne: Aluekehitysrahojen jakosuhde ennallaan

Ruoka houkutteli kesän karkuteillä viettäneet naudat kotiin Laukaassa – "Ne ovat säätä kestävää lihakarjaa, eivät mitään lupsakkaa lypsylehmää"

Ensi viikolla luvassa jopa hellettä Etelä- ja Länsi-Suomeen

Essayah: Poliisitutkinta Räsäsestä on käsittämätön

Poliisi: Pojan epäillään surmanneen äitinsä ja itsensä Voikoskella Kouvolassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.