Jengituomioita annettu enemmän kuin ennen

Suomessa on annettu nyt kahdessa eri tapauksessa yhteensä kymmenelle ihmiselle tuomiot järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta. Kaikista tuomioista on valitettu hovioikeuksiin.

Suomen ensimmäiset käräjäoikeuden tuomiot järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta annettiin vasta viime kesänä Pohjois-Savon käräjäoikeudessa ja toinen satsi tämän vuoden helmikuussa Helsingin käräjäoikeudessa.

Lisäksi reilun vuoden sisällä noin 20 tapauksessa jengiläisiä on tuomittu kovennettuihin rangaistuksiin pääosin kiristys-, huumausaine- ja pahoinpitelyrikoksista.

Suomessa on annettu reilun vuoden aikana enemmän tuomiota jengirikoksista kuin koskaan aiemmin, vaikka laki asiassa on ollut voimassa jo vuodesta 2003 asti.

Osallistumisrikos tai koventamisperuste

Suomessa jengirikoksista voidaan antaa kahdenlaisia tuomioita. Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen on oma rikosnimikkeensä. Sen käyttö on ollut aiemmin olematonta.

Lisäksi muun rikoksen tuomiota voidaan koventaa, jos rikos on tehty vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä.

 Jengiperusteella kovennettuja tuomioita on annettu nyt parikymmentä aivan viime vuosina. Tuomioiden määrä on nyt noussut.

– Jengirintamalla on ollut aktiivista. Jengiläisten määrä on kasvanut Suomessa samoin kuin heihin liittyvien rikosten volyymi, kihlakunnansyyttäjä Perttu Könönen Helsingin syyttäjänvirastosta kertoo.

Könönen on yksi Suomen järjestäytyneeseen rikollisuuteen erikoistuneista erikoissyyttäjistä.

Viranomaiset ovat viime vuosina myös kerryttäneet tietojaan, miten järjestäytynyt rikollisuus ilmenee Suomessa ja miten siihen voidaan puuttua.

– Viranomaiset ovat aiempaa aktiivisempia tietojen vaihdossa, Könönen sanoo.

– On ymmärrettävää, että kun syyttäjä tai oikeusasteet käsittelevät ensimmäistä kertaa jengirikollisuutta, asia on vielä vieras.

Viime vuosien aikana viranomaisille on kertynyt aiempaa enemmän kokemusta, näkemystä ja ymmärrystä, minkä kanssa olemme tekemisissä ja miten lakia sovelletaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Kaikki isot ryhmät saaneet tuomioita

Tällä hetkellä Suomessa kaikkien nimekkäimpien liivijengien eli Helvetin Enkelien, Cannonballin, Bandidoksen ja United Brotherhoodin jäsenet ovat saaneet jengiperusteella kovennettuja tuomioita eri rikoksista.

Samaan aikaan jengiläiset ovat kuitenkin saaneet eri oikeusasteista myös tuomioita, joissa on todettu, ettei rikoksia ole tehty osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa.

Syyttäjät ymmärtävät, että kansalaiset voivat olla välillä ihmeissään julkisuudessa esitetyistä ristiriitaisista väittämistä. Ero on siinä, että samat henkilöt voivat syyllistyä rikoksiin omatoimisesti tai jengin lukuun.

– Näyttö ratkaisee asian aina tapauskohtaisesti, Könönen sanoo.

Korkein oikeus on antanut kaksi ennakkopäätöstä, joissa se on määritellyt näytön arviointia ja riittävyyttä.

– Ensin arvioidaan, onko  tapauksiin liittyvä ryhmä järjestäytynyt rikollisryhmä. Toiseksi sitä, kuuluvatko syytetyt jäseninä tähän ryhmään ja kolmanneksi, onko kyseiset rikokset tehty ryhmän nimissä, toimesta tai lukuun, valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto Valtakunnansyyttäjänvirastosta selvittää.

Etenkin kiristysrikoksia

Jengiperusteella kovennettuja tuomioita on annettu etenkin kiristysrikoksista, koska niissä näytön kerääminen on osoittautunut selkeimmäksi. Jengin nimissä uhkailu voi olla hyvin näkyvää.

– Koventamisperustetta on käytetty etenkin törkeissä kiristysrikoksissa, joissa uhkaamisessa hyödynnetään usein jengien väkivaltaista mainetta: uhkaa luodaan esimerkiksi liiveillä ja tatuoinneilla, Könönen kertoo.

– Periaatteessa koventamisperustetta voidaan käyttää kuitenkin kaikessa vakavassa rikollisuudessa.

Kovennettuja jengituomioita on annettu myös ainakin huumausaine- ja pahoinpitelyrikoksista.

 

 

 

Tausta: Uusi lakimuutos hyväksyttiin viime viikolla

Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta voi saada sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

Lisäksi Suomen laissa on ollut jo vuodesta 1976 koventamisperuste, jos rikos on tehty vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä. Tämä siirrettiin sellaisenaan nykyiseen lakiin 2003.

Koventamisperustetta käytetään rangaistukseen jostain muusta päärikoksesta (esimerkiksi törkeä kiristys). Koventamisperusteita on myös neljä muuta, muun muassa rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus.

Tuomion koventaminen näkyy nykyään rangaistusten mitassa hyvin vaihtelevasti. Jengisyyttäjä Perttu Könösen mukaan syyttäjän näkökulmasta koventamisen tulisi tarkoittaa sananmukaisesti koventamista. Syyttäjä hakee silloin esimerkiksi 50 prosentin lisää tai jopa rangaistuksen tuplaamista.

Käytännössä Suomessa on annettu tuomioita, joissa koventaminen on tarkoittanut esimerkiksi muutaman kuukauden lisää pitkään vankeustuomioon, mutta toisaalta myös lähes tuplarangaistuksia. Esimerkiksi muuten kahden vuoden tuomio törkeästä kiristyksestä voi silloin tarkoittaa lähes neljän vuoden tuomiota.

Parhaillaan rikoslakia ollaan muuttamassa jengirikosten osalta. Muutoksen tavoite on yhtenäistää järjestäytyneen rikollisuuden määritelmiä. Lakiin tehtiin pieniä muutoksia sisällöltään sekä sijoittelultaan, missä osassa lakia jengimääritelmät ovat.

Eduskunta hyväksyi lakiesityksen viime viikon torstaina juuri viimeisellä työviikollaan. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Ensimmäinen jengien osallistumisrikos nyt hovioikeudessa

Kuopion jengituomiot punnittaviksi hovioikeuteen

Väkivaltaiset kiristämiset johtaneet vakaviin vammoihin

Etsintäkuulutettu jengiläinen löytyi Ruotsista

Käräjäoikeus hylkäsi jengisyytteet Bad Machine -jutussa

Salakapakoita tulkittu oikeudessa eri tavoin

Oikeus: Salakapakka on jengin omaan käyttöön

Asunnon käyttöönsä ryöstäneille vankeutta

Suomessa annettiin ensimmäiset jengituomiot

Näin Pohjoismaissa tuomitaan jengiläisiä