Joka neljännellä oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin

Joka neljännellä eli 1 358 000 suomalaisella oli viime vuoden lopussa oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin eli heillä oli vaikea ja pitkäaikainen sairaus, jonka lääkehoito on valtioneuvoston asetuksella määritelty erityiskorvaukseen oikeuttavaksi.

Henkilöitä, joilla oli yksi korvausoikeus, oli hieman yli 800 000. Lopuilla noin 550 000:lla oli vähintään kaksi korvausoikeutta, yleisimmin verenpainetautiin ja diabetekseen.

Puolet kaikista erityiskorvausoikeuksista kului kroonisen verenpainetaudin, diabeteksen ja kroonisen keuhkoastman lääkehoitoon.

Lisäksi on lukuisia ihmisiä, joilla on erityiskorvausoikeuden piiriin kuuluva sairaus, mutta jota ei pidetä niin vaikeana ja pitkäkestoisena, että lääkkeet olisivat erityiskorvattavia.

Sairausvakuutuskorvauksia maksettiin viime vuonna lähes 3,9 miljardia euroa, josta kaikkiin lääkekorvauksiin kului reilu kolmannes eli lähes 1,4 miljardia euroa. Hallituksen tavoitteena on saada 150 miljoonan euron säästö lääkekorvauksiin vuodesta 2017 lähtien. Tälle vuodelle säästötavoite on 26 miljoonaa euroa.

– Säästöistä huolimatta korvaustaso ylittynee tänä vuonna viime vuoteen verrattuna. Tammi–elokuussa nousu oli nolla prosenttia, mutta loppuvuodesta tullee pientä nousua, arvioi tutkimuspäällikkö Jaana Martikainen Kelasta.

Martikainen ei usko, että korvaustaso lähtisi nykytasosta laskuun, koska sairauksien hoito ja lääkitys kehittyvät koko ajan. Säästöillä pidetään nousua kurissa.

Säästöä lääkekorvauksiin ei ainakaan lyhyellä tähtäimellä synny sairastavuuden vähenemisen kautta.

– Diabetes sekä sydän- ja verisuonisairaudet eli korkea verenpaine ja sepelvaltimotauti lisääntyvät Suomessa edelleen. Suurimpia syitä ovat ylipaino ja liikunnan vähäisyys, kertoo erikoistutkija Leena Saastamoinen Kelasta.

Etenkin diabetes on nopeasti yleistynyt. Vuonna 1988 meni rikki 100 000 erityiskorvausoikeuden piiriin diabeteksen takia kuuluvan henkilön raja. 20 vuotta myöhemmin rikkoontui 200 000 henkilön raja. 300 000 henkilön raja rikkoontui vain kuudessa vuodessa vuonna 2014.

– Diabetespotilaiden määrä kasvoi nopeasti, koska heitä seulottiin terveystarkastuksissa entistä tarkemmin, Martikainen toteaa.

Viime vuonna eniten alkaneita erityiskorvausoikeuksia oli juuri diabeteksessa; 24 000 uudella ihmisellä todettiin erityiskorvaukseen oikeuttava vaikea ja pitkäkestoinen sairaus. Kuoleman takia päättyi vajaat 11 000 diabeteksen korvausoikeutta.

Kulujen hillitsemiseksi diabetekseen käytettyjen lääkkeiden korvaustasoa halutaan laskea eduskuntaan jo jätetyn lakiesityksen mukaan 100 prosentin korvausluokasta 65 prosentin korvausluokkaan. Vain insuliini on jätetty ehdotuksessa kokonaan korvattavaksi.

– Hallituksen esityksessä säästö on iso, 20 miljoonaa euroa. Toisaalta jo 2000-luvun alusta useat asiantuntijat ovat arvioineet, että kakkostyypin diabetes kuuluu 65 prosentin korvausluokkaan eli samalle korvaustasolle kuin verenpainetauti ja sepelvaltimotauti, Martikainen toteaa.

Lääkekorvauksiin kuluvan rahan määrä on kaiken kaikkiaan 14-kertaistunut Suomessa 50 vuodessa. Vuonna 1965 lääkekorvauksiin kului nykyrahassa noin 80 miljoonaa euroa, 50 vuotta myöhemmin vajaat 1,4 miljardia.

Kulujen nousun takana on ennen kaikkea lääketieteen kehitys uusine hoitokeinoineen ja lääkkeineen.

– 60-luvulla sairauksiin kuoltiin nykyistä nuorempina, nyt niitä pystytään hoitamaan. Rahalla on saatu lisää terveyttä, Martikainen muistuttaa.