85 prosenttia suomalaisista valmis luovuttamaan elimensä - vain neljänneksellä on asiasta testamentti

Kuopiolaisen Anne Lanton elinluovutustestamentti on kulkenut mukana lompakossa jo 24 vuotta.

Hän hankki aikoinaan kortin ystävänsä vakavan sairastumisen vuoksi. Ystävä tarvitsi lisämunuaisen.

– Silloin jouluna laitoin kaikille elintenluovutuskortin menemään joulukortin sijasta. Täytin nimen jo valmiiksi kortin saajalle. Pyysin heitä kaikkia liittymään elintenluovutuskaartiin.

Lantto haluaa olla avuksi muille ihmisille. Kuoltuaankin.

– Hieno juttu, jos minusta on hyötyä kuolemani jälkeen.

Hän aikoo tutustua Kelan sähköiseen Omakantaan, koska silloin luovutustieto menisi vielä varmemmin perille.

 

Yksi aivokuollut luovuttaja voi pelastaa jopa kuuden ihmisen hengen.

Siirtoelintä jonottaa yli 400 suomalaista.

Munuais- ja maksaliiton kyselyn mukaan 85 prosenttia suomalaisista on valmis luovuttamaan sisäelimensä tai kudoksensa toisen ihmisen hoitamiseksi.

Kuitenkin vain 25 prosenttia on tehnyt elintestamentin tai kertonut tahtonsa läheisilleen.

Tieto elinluovutuksen mahdollisuudesta on useammalla kuin yhdeksällä kymmenestä. Tietämättömyys on yleisintä alle 25-vuotiailla.

 

Lain mukaan kuitenkin jokainen on kuollessaan elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään vastustanut. Jos elinluovutuskorttia ei ole, asiasta keskustellaan potilaan kuoltua hänen omaistensa kanssa.

– On hyvä parannus, että nyt älypuhelimeenkin voi nyt ladata elinluovutuskortin. Jos täyttää paperisen elinluovutuskortin, siitä kannattaa ilmoittaa myös läheisilleen, neuvoo teho-osaston ylilääkäri Ilkka Parviainen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta (KYS).

 

Sosiaali- ja terveysministeriön kehittämispäällikkö Maritta Korhonen kertoo, että sähköisessä Omakannassa elintestamentteja vasta on runsaat 53000.

– Pienen määrän selittää, ettei tätä mahdollisuutta ei ole vielä toistaiseksi erityisesti markkinoitu kansalaisille, kun testamentteja ei vielä voida hyödyntää suoraan potilastietojärjestelmien kautta. Tältä osin Omakanta on arkistointipaikka. Kansalainen voi sieltä tulostaa elinluovutustestamentin mukaansa.

– Mobiilisti tai paperilla olevia tahdon ilmauksiakaan ei ole vielä suoraan integroitu terveydenhuollon tietojärjestelmiin, Korhonen pahoittelee ja toivoo asiaan pikaista parannusta.

 

Johtava asiantuntija Päivi Hämäläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kannustaa ihmisiä auttamaan.

– Terveydenhuollon mahdollisuudet paranevat biolääketieteen kehittyessä. Elinsiirtojen onnistumisprosentit kasvavat ja toiminta laajenee elimiin, joita ei aiemmin osattu siirtää.

– Vaikeasti sairaita voidaan kuitenkin auttaa vain, jos siirtoelimiä on olemassa. Toiminta on eettisesti herkkää, ja siksi vapaaehtoisuus on tärkeää, Hämäläinen sanoo.

 

Elinsiirtoja koordinoi Helsingin yliopistollinen keskussairaala.

Kun jossain päin Suomea löytyy sopiva luovuttaja, HYKS lennättää osaajat irrottamaan luovutettavat elimet aivokuolleelta.

Suomessa tehdään haiman-, munuaisen-, maksan-, sydämen-, keuhkon-, sydän-keuhkon ja ohutsuolensiirtoja.

Eniten siirretään munuaisia, joita dialyysipotilaat jonottavat keskimäärin kaksi vuotta.

 

Fakta: Elintestamentteja vuodesta 1975

Elinluovutuskortti on saavuttanut 40 vuoden iän. Juhlavuoden kunniaksi elintestamentin voi ladata myös älypuhelimeen.

Sovelluksen kautta oman tahdon voi kertoa läheisille nykyaikaisesti.

Kortti kertoo oman tahdon yksiselitteisesti ja varmistaa sen toteutumisen. Sovelluksen kautta voi jakaa tiedon myös esimerkiksi Instagramiin ja näin kannustaa muitakin elintestamentin tekoon.

Sovelluksen voi ladata sovelluskaupoista tai sivulta www.elinluovutuskortti.fi/mobiili. Mobiilikortti on saatavilla jo nyt Android- ja Windows Phone -puhelimiin sekä tabletteihin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.