Joka neljännessä kaivossa riski

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorin Hannu Komulaisen mukaan joka neljännessä suomalaisessa porakaivossa piilee riski.

–Näissä kaivoissa veden mangaanipitoisuus ylittää 100 mikrogrammaa litrassa, Komulainen sanoo.

Magnaani on elimistölle välttämätön hivenaine, mutta suurina pitoisuuksina hermomyrkky. Riski on erityisen suuri etenkin lapsilla ja raskaana olevilla naisilla. Magnaani voi vahingoittaa keskushermostoa pysyvästi. Se voi aiheuttaa lapsille oppimis- ja käyttäytymishäiriöitä ja sikiölle kehitysvaurioita.

–Tutkijamaailma on herännyt asiaan vasta aivan äsken. Aikaisemmin aineen haitallisuutta on arvioitu väärin, Komulainen sanoo.

Ennen esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO vertasi ruuasta saatavaa mangaania vedestä saatavaan. Sittemmin tutkimuksissa on ilmennyt, että magnaani on erityisen haitallista juuri juomavedestä saatuna.

 

Suomalaisissa vesistöissä ongelma tulee esille erityisesti yksityiskaivoissa, joissa juomavesi on täysin omistajan omalla vastuulla.

–Moni talous ei tiedä riskistä ja juo vahingossa liian mangaanipitoista vettä.

Mangaania voi olla missä tahansa kaivossa Suomessa. Komulaisen mukaan jokaisen kaivonomistajan tulisi kertaalleen määrittää oman kaivonsa mangaanipitoisuus.

–Rinnakkain voi olla kaksi kaivoa kymmenen metrin välein ja toisessa pitoisuudet voivat olla korkeita ja toisessa eivät.

Pitoisuuden saa tiedoksi osana tavanomaista kaivoveden laadun selvitystä. Komulaisen mukaan ongelmaa ei esiinny vesijohtovedessä, koska vedenpuhdistamot poistavat liian mangaanin.

–Riskistä puhuttaessa pitää muistaa, että se ei tarkoita, että kaikki mangaanipitoista vettä juovat sairastuisivat.

Riski kasvaa sen mukaan, mitä suurempi veden mangaanipitoisuus on, ja kuinka kauan ja paljon vettä käyttää.

 

Myös kaivosten lähialueilla riski voi olla kohonnut. Suomessa Talvivaaran kaivokselta on päässyt toistuvasti suuria määriä jätevesiä lähijärviin.

Komulaisen mukaan Talvivaaran lähijärvien mangaanipitoisuudet ovat osin korkeita. Asia käy ilmi myös Kainuun ely-keskuksen tekemissä tutkimuksissa. Vedessä olevalle mangaanille ei kuitenkaan altistuta Talvivaaran ympäristössä hengitysteitse.

–Talvivaaran ympäristön järvissä oleva mangaani ei ole samanlainen terveysriski lapsille, kuin ulkomailla mangaanikaivosten ja mangaanirikastamoiden ympäristössä todettu terveysriski, joka aiheutuu pääasiassa pienhiukkasia hengittämällä.

Esimerkiksi Lumijoen, Kivijärven, Kivijoen ja Laakajärven alueilla on voimassa vesien käyttökielto talousvesinä. Magnaani ei imeydy merkittävästi ihon läpi, joten sitä voi olla enemmän esimerkiksi pesuvedessä kuin juomavedessä.

–Alueiden vesi on juomakelvotonta, mutta eihän sitä kukaan juokaan. Löylyvetenä en hyvin mangaanipitoista vettä käyttäisi. Sen käyttäytymisestä ei tiedetä tarpeeksi. Se on myös iso ongelma alueen vesistöjen ekosysteemille, Komulainen sanoo.

Tällä hetkellä kaivovesien laatua selvitetään vain Talvivaaran kaivoksen lähipiirissä. Ylä-Savon soten ympäristöjohtajan Martti Vetelin mukaan Talvivaaran valumia pitäisi tutkia myös kauempaa kaivovesistä.