Joka neljäs liikennekuolema liittyi päihteisiin

Joka neljäs liikennekuolema viime vuonna Pohjois-Savossa johtui kuljettajan päihtymyksestä. Kuudessa päihtyneen kuljettajan aiheuttamassa kuolonkolarissa kuoli seitsemän ihmistä.

Enimmillään kolarin aiheuttaneen kuljettajan verestä löytyi alkoholia jopa noin kolmen promillen verran. Osa ihmisistä ei pysyisi edes tajuissaan niin kovilla promilleilla – saati ajaisi autoa.

Pohjois-Savossa menehtyi liikenteessä viime vuonna yhteensä 27 ihmistä 23 kolarissa.

Vuosi oli poikkeuksellisen huono vuosikausiin. Esimerkiksi toissa vuonna liikenteessä menehtyneitä oli yhdeksän.

– Rattijuopumusepäilyjen iso osuus vahvistaa, että tien päällä on todella tarvetta rattijuopumusvalvonnalle, ylikomisario Petri Pahkin Itä-Suomen poliisista sanoo.

Pahkin on myös Itä-Suomen liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan puheenjohtaja.

Alkoholionnettomuuksien osuus moottoriajoneuvojen kuolonkolareista on ollut Suomessa valtakunnallisesti pitkään noin 20–25 prosenttia. Pohjois-Savossa oli kuitenkin välillä vuosia, jolloin kuolonkolareiden syynä oli pääosin itsetuhoisuus tai sairauskohtaukset. Syytä ei tiedetä, miksi humalaisten vakavat kolarit kääntyivät taas nousuun.

Onnettomuudet sattuivat eri puolilla maakuntaa: niin valtateillä kuin paikallisteillä sivukylillä.

Vappuna ja kesäviikonloppuina

Osa päihtyneiden kuolonkolareista liittyi alkoholin huuruisiin päiviin muutenkin: Kaksi miestä kuoli humalaisen kuskin ajettua tieltä Varpaisjärvellä vappuna.

Suonenjoella puolestaan heinäkuussa tieltä ajoi kuljettaja, joka oli tulossa Mansikkakarnevaaleilta. Miehen kyydissä ollut matkustaja menehtyi. Lisäksi neljä muuta matkustajaa loukkaantuivat.

– Itä-Suomessa poliisi pystyi viime vuonna jopa lisäämään hieman puhallutusten määrää. Puhallutuksia tehtiin noin 204 000. Niistä noin 70 000 tehtiin Pohjois-Savossa. Rattijuopumusvalvontaa tarvitaan ja sitä on tarkoitus tehdä tänäkin vuonna paljon, Pahkin sanoo.

Liikennepoliisien tekemä muu liikennevalvonta Suomessa on viime vuosina vähentynyt, sillä he joutuvat nykyään osallistumaan aiempaa enemmän hälytystehtävien hoitoon.

Automaattivalvonnalla on korvattu nopeusvalvontaa, mutta se ei auta esimerkiksi juuri rattijuopumusten valvonnassa.

– Automaattivalvonta on muuta poliisin valvontaa täydentävä valvontatapa. Se puuttuu ylinopeuksiin.

– Pohjois-Savossa esimerkiksi törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset vähenivät tilastoissa siksi, että valvonta hieman väheni. Ne ovat olleet tapauksia, joihin puuttuminen vaatii perinteistä poliisin valvontaa, läsnäoloa.

Valvonnalle tarvetta

Pahkinin mukaan tilastot kertovat kaikkiaan, ettei perinteisten valvontateemojen merkitys ole vähentynyt. Liikenteen pahimmat riskitekijät tiedetään ja ne näyttävät pysyneen viime vuosina ennallaan: Rattijuopumusten lisäksi ylinopeudet ovat edelleen vakava riskitekijä ja niiden merkitys näkyy kolaritilastoissa.

Pohjois-Savossa viime vuoden kuolonkolareista reilussa 20 prosentissa oli mukana kuljettajan ajama ylinopeus. Ne kaikki olivat autoilla ajettuja kolareita.

Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kuolonkolarit vähenivät huomattavasti

Automaattivalvontaan jopa 60 uutta kameraa - seuraamuksista käsitellään jatkossa vakavimmat ensin

Kysely: Yhä harvempi kohdannut poliisin liikennevalvontaa

Törkeästä ylinopeudesta tulikin vankilatuomio - peltipoliisi käräytti