Jopa 10–20 prosenttia oppilaista voi puuttua ensi viikolla kouluista – opetusministeri Andersson puolustaa koulujen avaamista

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n tiedustelujen mukaan läheskään kaikki vanhemmat eivät ole halukkaita päästämään lapsiaan takaisin kouluun ensi viikolla.

–  Ennakko-olettama olisi, että ehkä 10–20 prosenttia ei mahdollisesti tulisi kouluun, sanoo järjestön koulutuspolitiikan päällikkö Nina Lahtinen.

Arvion takana ovat kyselyt, joilla osa rehtoreista on selvittänyt vanhemmilta, ovatko heidän lapsensa palaamassa kouluihin.

Lahtinen huomauttaa, että varmaa tietoa asiasta ei saada ennen kuin lähiopetus peruskouluissa jatkuu torstaina 14. toukokuuta. Tähänastiset luvut ovat arvioita kouluilta, jotka ovat asiasta kyselyitä tehneet. Esimerkiksi Lahtisen lapsen yläkoulussa 10 prosenttia vanhemmista ilmoitti, ettei lapsi saavu paikalle.

Luvut ovat monilla tavoin epävarmoja. Lahtinen arvioi, että ihmiset voivat sitoutua hallituksen päätökseen, kun se on kerran tehty. Siksi poissaolojen määrä voi myös rauhoittua loppukuun aikana.

–  Asiassa saattaa esiintyä myös alueellisia eroja koronatilanteesta riippuen, Lahtinen pohtii.

Kouluja auki myös muissa Pohjoismaissa

Koulujen avaamisesta huolestuneille vanhemmille opetusministeri Li Andersson (vas.) korostaa kahta seikkaa, joiden pohjalta päätös peruskoulujen avaamisesta on tehty: asiantuntijoiden arviot ja muista Pohjoismaista saadut kokemukset.

Andersson huomauttaa, että koulut myös suljettiin aikanaan terveysviranomaisten senhetkisiin suosituksiin pohjautuen.

–  Kaikissa päätöksissä on menty terveys edellä. Tässä on toimittu nimenomaan terveysviranomaisten suositusten pohjalta, ja yliopistosairaaloiden lasten infektioylilääkärit suosittavat samaa.

Ruotsissa ja Islannissa kouluja on pidetty epidemian ajan auki, kun taas Suomea epidemiassa edellä kulkevissa Norjassa ja Tanskassa kouluja on alettu avaamaan uudelleen. Muiden maiden esimerkki viittaa Anderssonin mukaan siihen, että koulut eivät ole olleet merkittävässä roolissa epidemian levittäjinä.

–  Jos tartuntoja on ollut, ne ovat ymmärtääkseni olleet peräisin oman perheen vanhemmilta.

"Normaali marssijärjestys"

Opetusministeri ei lähde etukäteen arvioimaan, nähdäänkö kouluissa laajoja poissaoloja. Oppilasmääriä on tarkoitus seurata aluehallintovirastojen kautta. Ne ovat keränneet tietoa asiasta myös kevään aikana, kun osalla lapsista oli mahdollisuus jäädä lähiopetukseen.

–  Kun palataan normaaliin marssijärjestykseen, kaikki tavanomaiset läsnä- ja poissaolosäännöt pätevät, Andersson sanoo.

Kun koulujen lähiopetus alkaa, siihen pitää lähtökohtaisesti osallistua. Mahdollisuudet jäädä ja saada opetusta kotiin ovat tapauskohtaisesti harkittavia poikkeuksia, kertoo Opetushallituksen opetusneuvos Kristiina Laitinen.

Opetushallituksen laatiman ohjeistuksen mukaan poissaolo vaatisi normaaliin tapaan luvan, jota pitäisi anoa etukäteen erillisestä syystä. Kevätlukukautta on jäljellä runsaat kaksi viikkoa. Näin pitkään poissaoloon luvan myöntää yleensä koulun rehtori.

Jos vanhemmat eivät päästä lapsia takaisin kouluun lukukauden viimeisiksi viikoiksi, ratkaisun löytäminen voi olla vaikeaa. Koulu ottaa luvattomista poissaoloista yhteyttä vanhempiin. OAJ:n Lahtinen kuitenkin arvioi, että jos aiempia tai muita huolia ei ole, ei esimerkiksi kynnys tehdä ilmoitus lastensuojelulle tai poliisille täyty kahdessa viikossa.

"Riskiryhmiin kuuluu alle prosentti"

Opetushallitus on linjannut kouluille tilanteita, jotka voivat olla perusteita poissaoloille pandemiatilanteessa.

Suoraviivaisin syy on sairauspoissaolo. Pandemian aikana pientenkin flunssaoireiden takia jäädään kotiin, Kristiina Laitinen kertoo.

Lapsi voi myös kuulua riskiryhmään. Yliopistosairaalat ovat yhdessä listanneet lasten riskiryhmäsairauksia. Listaan sisältyy muun muassa vaikeita keuhko- ja sydänsairauksia. Esimerkiksi hoitotasapainossa olevat astmapotilaat tai diabeetikot eivät ole ohjeen mukaan lähtökohtaisesti riskiryhmässä.

–  Sairaalat ovat arvioineet, että koko Suomessa riskiryhmiin kuuluisi alle prosentti oppivelvollisista. Rajaukset ovat tiukat ja päätöksen tekee lapsen hoitava lääkäri, Opetushallituksen Laitinen luonnehtii.

Laitinen korostaa, että ohjeissa kyse on tapauskohtaisesta harkinnasta. Lopullisen luvan poissaololle myöntää koulu. Lääkäri voi päättää poissaolosta vain, jos se perustuu tartuntatautilakiin. Silloin se koskisi laissa tarkemmin säädetyn lääkärin päätöstä tautiin sairastuneesta tai sairastuneeksi epäillystä.

Vaikka päätösvalta poissaoloista kuuluu kouluille, uskoo OAJ:n Lahtinen, että rehtoreiden on tässä tilanteessa vaikeaa kieltäytyä perustelluista poissaololuvista.

–  Jos lapsen on todettu kuuluvan riskiryhmään, en pystyisi ohjeistamaan yhtäkään rehtoria olemaan myöntämättä poissaololupaa, vaikka huoltaja ei olisi vienyt lasta lääkäriin. Tällöin ei tosin oppilaalle järjestetä opetusta, Lahtinen sanoo.

Kotiopetus olisi raskas valinta

Kotiin jääminen ei tarkoita, että lapsi saisi etäopetusta, johon koulut ovat kevään poikkeusoloissa turvautuneet. Siihen nojautuminen perustui valmiuslain käyttöön. Koska lähiopetusta ei enää rajoiteta lain nojalla, myös mahdollisuus etäopetuksen järjestämiseen on peruuntunut.

Poikkeusoloissa opetusta on järjestetty etänä koteihin, mutta kyse ei ole samasta asiasta kuin kotiopetus. Normaalioloissa kotiopetus tarkoittaisi koulusta eroamista, jolloin opetus jää kodin harteille. Lapsella ei olisi oikeuksia koulun opetukseen, oppikirjoihin tai ruokailuun. Kouluun pitäisi hakea uudelleen, kun sinne haluttaisiin palata.

–  Kun kyse on vain kahdesta viikosta, tämä ei olisi ehkä tarkoituksenmukainen ratkaisu, sanoo Laitinen.

Myös Andersson korostaa, että normaali kotikoulutus on hyvin eri asia kuin keväällä nähty etäopetus.

–  Kotiopetuksessa olevien lasten määrä on hyvin pieni Suomessa, enkä itse ainakaan arvioi, että määrä kasvaisi tämän takia.

Lapsia ei pidetä todennäköisinä tartuttajina

Euroopan tartuntatautivirasto ECDC kertoo STT:lle, että koronavirus ei vaikuta tarttuvan yhtä yleisesti lapsista aikuisiin kuin aikuisten kesken. Tieto on vasta alustavaa, mutta myös aiemmin sars- ja mers-epidemioissa tautia havaittiin harvemmin lapsilla kuin aikuisilla.

Virasto linjaa toimintaohjeissaan koulujen osalta, että viranomaiset eivät ensisijaisena keinona turvautuisi koulujen sulkemisiin. Sen sijaan se suosittaa esimerkiksi fyysisen etäisyyden lisäämistä oppilaiden kesken, käsienpesun edistämistä ja pienempiä luokkakokoja.

Valtio on Suomessa ohjeistanut kouluja huolehtimaan hygieniasta ja turvaväleistä. Ryhmäkokoja ei ole kuitenkaan rajattu. Anderssonin mukaan syynä on se, että Suomen lainsäädäntö ei lähtökohtaisesti aseta ryhmäkokorajaa ja sellaisen määritteleminen vain epidemiologisesti olisi hankalaa.

–  Siksi ohjeistus lähtee siitä, että pitää pyrkiä pitämään ryhmiä erillään toisistaan päivän ajan, eikä koulun yhteisiä tilaisuuksia järjestetä.

Peruskouluissa samassa ryhmässä pysytteleminen on helpompaa alakoulussa kuin yläkoulussa. Yläkoulussa oppilailla on valinnaisaineita ja opettajat vaihtuvat oppiaineen mukaan. Anderssonin mukaan tavoitteena on, että näissä tilanteessa koulussa kiertäisivät ennemmin opettajat kuin oppilaat, vaikka aina tämä ei ole mahdollista.

Ministeri kuitenkin uskoo, että nuorille rajoitusten noudattaminen on helpompaa kuin alakoululaisille tai varhaiskasvatuksessa oleville lapsille.

–  Yläkoululaisille on helpompaa ohjeistaa turvaväleistä ja väljyydestä kuin pienille lapsille, jotka leikkivät keskenään.

Ministeriössä varaudutaan jo syksyn opetukseen

OAJ kritisoi valtionhallintoa siitä, että annettavat ohjeistukset ovat järjestön mukaan väljät. Se on Lahtisen mukaan toisaalta ymmärrettävää, koska koulut ovat erilaisia, mutta samalla se asettaa oppilaat erivertaiseen asemaan.

Konkretian puuttuminen saattaa aiheuttaa turvattomuuden tunnetta ja ongelmien ratkomista paikallistasolla. Esimerkiksi Lahtinen nostaa etäisyyden pitämisen luokkahuoneissa tai koulukyydeissä, joiden maksimikokoa ei ole rajoitettu.

–  Nyt jokainen kunta päättää kuinka monta lasta saa taksiin sulloa.

Laitisen mukaan Opetushallitus on ohjeistanut, että etäopetuksen vielä jatkuessa olisi hyvä keskustella kouluun palaamisesta niin oppilaiden kuin huoltajien kanssa. Hänen mukaansa on hyvä korostaa kouluissa käyttöön otettuja toimintatapoja.

Opetusministeriössä on alettu valmistautumaan laajemmin myös syksyn opetukseen. Asiasta on keskusteltu esimerkiksi koulutuksen järjestäjien eli kuntien sekä OAJ:n kanssa. Läpi pitää käydä useita mahdollisia skenaarioita.

Voi olla, että syksyllä jatkuu tarve noudattaa nyt annettuja ohjeita väljyydestä ja hygieniasta.

–  Haasteena on tietenkin se, että kukaan ei pysty varmasti sanomaan miltä syksy tulee näyttämään, Andersson sanoo.

–  Varaudumme myös siihen, että tulee toinen aalto, jossa epidemiatilanne on pahempi kuin nyt.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Ministeri Andersson HS:n mielipidesivuilla: Erityisopetuksen resursseja lisätään