Jopa joka kolmas ei saa opintojaan loppuun - "Liian moni putoaa"

Hallituksen puoliväliriihessä keväällä esitellään entistä jämerämpi työkalupakki nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, lupaa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok). Hänen johtamansa työryhmä etsii ehkäisy- ja ratkaisumalleja syrjäytymiseen usean ministeriön yhteistyönä.

Kyseessä on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön ykköshankkeista.

– Viime vuosina on käytetty kymmeniä miljoonia euroja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, mutta syrjäytyneiden nuorten määrä on vain kasvanut. Täytyy löytyä vaikuttavampia keinoja, Grahn-Laasonen sanoo.

Ryhmä etsii keinoja päiväkodista lähtien. Nuorille suunnatuista palveluista Ohjaamo-toiminnan valtakunnallistaminen on jo hallitusohjelman toimintasuunnitelmassa. Ohjaamo on yhden luukun palvelu, joka auttaa etsimään elämälle suuntaa.

Jopa joka kolmas keskeyttää

Iso riski syrjäytymiselle on opintopolun katkeaminen ennen tutkintoa. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan 20–29-vuotiaista suomalaisista yli 110 000:lla eli noin 17 prosentilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

– Vain muutama prosentti peruskoulunsa päättäneistä ei jatka toisen asteen koulutuksessa. Ongelma on kuitenkin siirtynyt seuraavaan vaiheeseen, eli koulutuksen keskeyttäminen on yleistä erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Lähes joka kolmas keskeyttää sen. Osa heistä toki aloittaa sen uudelleen, mutta silti liian moni putoaa, ministeri sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan opinnot aloittaneista tutkinnon suorittaa 3,5 vuodessa 67 prosenttia. Aloittajista 21,5 prosenttia on vailla tutkintoa vielä 9,5 vuodenkin päästä.

– Huolenaihe on, että meillä ei näytä syntyvän työpaikkoja, joita voi tehdä pelkällä perustutkinnolla, sanoo neuvotteleva virkamies Ilkka Turunen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Huoli koskee erityisesti miehiä: 2010-luvulla parikymppisistä miehistä on ollut tutkinnotta 19–20 prosenttia.

– Luku on hälyttävä, sanoo Grahn-Laasonen.

Vastuuta enemmän oppilaitoksille

Suurin apu koulutuksen ulkopuolelle jäämisen ongelmaan on ministerin mukaan ammatillisen koulutuksen reformi, joka tulee voimaan ensi vuoden alussa.

Reformissa vastuu nuorten tutkinnoista sälytetään tulosrahoituksen avulla koulutuksen järjestäjille: vain 50 prosenttia rahoituksesta tulee opiskelijoiden pääluvun, 35 prosenttia valmistumisten ja 15 prosenttia työelämään sijoittumisten mukaan. Lausuntovaiheessa oppilaitokset toivoivat rahoitusmalliin rukkausta, mutta se on ministerin mukaan pysyvä.

Oppilaitoksilta siis odotetaan enemmän vähemmällä rahalla. Ammatillisesta koulutuksesta on tänä vuonna leikattu 190 miljoonaa euroa.

– Talouden realiteetit aiheuttavat sen, että on väistämättä pohdittava, miten asioita voidaan tehdä uudella tavalla ja tehokkaammin. Keskeinen lääke on karsia merkittävästi päällekkäisyyksiä ja rakentaa joustavampia polkuja. Tunnistetaan ja tunnustetaan aikaisempaa osaamista, Grahn-Laasonen muotoilee.

– Jos kolmasosa keskeyttää, muutoksia tarvitaan. Siksi reformi painottaa työpaikkaosaamista, mikä lisää nuoren motivaatiota.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.