Juncker ei usko budjettisopuun Suomen puheenjohtajakaudella – EU:n laajentumiseen joudutaan palaamaan myöhemmin

Tavoite päästä sopuun EU:n tulevien vuosien budjetista Suomen puheenjohtajakaudella näyttää karkaavan yhä kauemmas.

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker arvioi perjantaina päättyneen huippukokouksen jälkeen, että EU-maat eivät pääse sopuun vielä joulukuussa.

Suomi esitti huippukokouksessa budjetin suuruudeksi 1  050–1  100 miljardia euroa, mikä on vähemmän kuin komission ehdottama 1  135 miljardia.

EU-johtajat päivittivät kokouksessa tilanteen, ja Junckerin mukaan jokainen toisteli jo tiedossa olevia kantojaan. Huippukokouksesta ei saatu hänen mukaansa uutta ohjeistusta.

–  En usko, että joulukuussa saadaan päätöstä. Toivon, että asiat etenevät siten, että pääsemme lähemmäs päätöstä, Juncker sanoi.

EU-maat neuvottelevat vuosien 2021–2027 budjetista. Uusi budjettikausi käynnistyy vasta vuoden 2021 alusta, joten paineita päätösten tekemiseen ei vielä ole.

Sovun saavuttaminen joulukuussa on ollut EU-maiden yhteinen tavoite, jota Suomi on yrittänyt saavuttaa. Pääministeri Antti Rinteen (sd.) mukaan tavoitetta ei perjantain kokouksessa muutettu, ja Suomi aikoo toimittaa joulukuun huippukokousta varten budjettilukunsa.

–  On tullut selväksi, että ääripäät ovat aika kaukana toisistaan, Rinne sanoi toimittajille kokouksen jälkeen.

Rinteen tulkinta kokouksen annista oli valoisampi kuin komission puheenjohtajan. Rinne arvioi, että budjettilukujen laskeminen on kokouksen jälkeen helpompaa, kunhan saatu palaute analysoidaan ja jäsenmaiden tietyt tiukimmat reunaehdot otetaan huomioon.

Hänen mukaansa tehtävä ei ole mahdoton.

–  Totesin tuolla, että melkein mahdottomalta tuntuu tämän keskustelun jälkeen löytää yhteisymmärrys rahojen käytöstä ja rahojen tasosta, mutta me olemme valmiita yrittämään.

Oikeusvaltiomekanismi odottaa päätöksiä

EU-johtajien on otettava kantaa myös esitykseen EU-rahan sitomisesta oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Oikeusvaltiokeskusteluun kriittisesti suhtautuvat maat ilmaisivat Rinteen mukaan suunnilleen kantansa samalla tavalla kuin aiemmin.

–  Ehkä se tänään oli sillä tavalla ympäripyöreämpi vielä, että olisi hyvä tietää, että mistä olemme yhteisymmärryksessä.

Suomi on tunnustellut jäsenmaiden kantoja eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) johdolla. Rinne kertoi syyskuun lopussa, että yksikään jäsenmaa ei vastusta oikeusvaltiokytkentää ainakaan suoranaisesti.

EU-johtajien on vielä päätettävä, otetaanko mekanismi käyttöön, minkälaiset ongelmat käynnistäisivät sen ja miten sitä koskevat päätökset tehtäisiin jäsenmaiden kesken.

Suomi toivoo, että EU-maat sopisivat mahdollisimman tarkasti, mikä käynnistää oikeusvaltiomekanismin.

EU-johtajat: Albanian ja Pohjois-Makedonian torjuminen on virhe

Kolme maata kaatoi myöhään torstai-iltana EU-jäsenyysneuvotteluiden aloittamisen Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa. Ranska, Tanska ja Hollanti estivät pitkään odotetun päätöksen, jonka puolesta myös Suomi on vedonnut EU-puheenjohtajamaana.

EU-komissio on suositellut jäsenyysneuvotteluiden aloittamista, koska sen arvion mukaan maat olisivat siihen valmiit. Selvä enemmistö EU-maista yhtyy arvioon, mutta päätös neuvotteluiden avaamisesta vaatii yksimielisyyden.

EU-johtajat olivat kokouksen päätyttyä turhautuneita. Puheenjohtaja Juncker ja huippukokouksia johtava Donald Tusk sanoivat suoraan, että Pohjois-Makedonian ja Albanian torjuminen on virhe.

EU-päättäjät palaavat asiaan ennen ensi vuoden toukokuussa pidettävää huippukokousta Kroatiassa.

–  Haluan lähettää viestin pohjoismakedonialaisille ja albanialaisille, älkää antako periksi. Ymmärrän täysin turhautumisenne, koska te olette tehneet osanne ja me emme, Tusk sanoi.

EU on Tuskin mukaan monimutkainen, ja joskus päätöksenteko kestää liian pitkään.

–  Minulla ei ole kerrassaan mitään epäilyksiä siitä, että jonain päivänä teistä tulee EU:n jäseniä, Tusk sanoi.

Sekä Tusk että Juncker osallistuivat viimeiseen huippukokoukseensa, sillä heidän kautensa ovat päättymässä.

Rinne: Suomi on pettynyt, ettei asiassa edetty

Huippukokouksessa harkittiin myös sitä, että päätös olisi tehty vain Pohjois-Makedonian osalta. Pohjois-Makedonia ei herätä jäsenmaissa yhtä paljon huolia kuin Albania, joka jatkaa oikeusjärjestelmänsä uudistamista. Tässä ei kuitenkaan onnistuttu.

EU:n viivyttelyn pelätään syövän unionin uskottavuutta ja vievän pettyneitä Länsi-Balkanin maita lähemmäs muita kumppaneita, kuten Venäjää tai Kiinaa.

Ranskan presidentin Emmanuel Macronin järkkymätön kanta onkin herättänyt arvostelua.

Pääministeri Rinteen mukaan Suomi on pettynyt, ettei asiassa edetty. Hän korosti, että enemmistö jäsenmaista on laajentumisen kannalla.

–  Me olemme valmiit heidät ottamaan tänne, kunhan saamme omat rivit järjestykseen, eli muutaman maan hyväksymään sen, että tervetuloa, Rinne sanoi.

Iso este Pohjois-Makedonian jäsenyyden tieltä poistui, kun maa sopi 27 vuotta jatkuneen kiistan nimestään Kreikan kanssa. Albania jätti jäsenyyshakemuksensa vuonna 2009 ja Makedonia jo vuonna 2004.

Länsi-Balkanin maista pisimmällä ehdokasputkessa ovat Montenegro ja Serbia, joiden kanssa EU käy jo neuvotteluita. Albania ja Pohjois-Makedonia ovat virallisia ehdokasmaita, kun taas Bosnia ja Hertsegovina sekä Kosovo ovat mahdollisia ehdokkaita.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.