KKO: Hovioikeuden arvioitava saako syyttäjä käyttää jengiläisen telekuuntelua

Korkein oikeus palautti rikosasian takaisin Itä-Suomen hovioikeuteen ja päätti, että Itä- Suomen huume- ja jengirikossyyttäjä saa ajamansa asian käsittelyä varten jatkokäsittelyluvan hovioikeuteen. Hovioikeus oli sen evännyt.

Asiassa oli kyse siitä, saivatko poliisi ja sitten syyttäjä käyttää telekuuntelutallenteita rikosasian selvittämiseen, kun telekuuntelutallenteet olivat tallentuneet poliisille toisen rikosasian tutkinnan yhteydessä.

Kyse oli siis niin kutsutusta ylimääräisestä tiedosta: toisesta rikosasiasta, joka oli tallentunut tallenteille sivutuotteena.

Poliisi kuuli, kun asianajaja kertoi pakkokeinoistunnosta

Telekuuntelutallenteilla ilmeni, että rikoksista epäilty mies, jengin jäsen, oli puhunut samaan jengiin kuuluvaa miestä puolustaneen asianajajan kanssa.

Poliisi epäili, että jengiläinen ja asianajajan asiakas olivat rikoskumppaneita.

Jengiläinen oli taivuttanut asianajajan kertomaan hänelle puhelimessa asioita, joita asianajaja oli saanut tietoonsa asiakkaansa pakkokeinoistunnossa.

Käräjäoikeuden ratkaisun mukaan pakkokeinoistunnon eli käytännössä vangitsemisoikeudenkäynnin tietoja ei olisi saanut kertoa eteenpäin salassapitomääräyksen ja yhteydenpitorajoitusten vuoksi.

Asianajaja kuitenkin kertoi jengiläiselle, että hänen asiakkaansa oli ollut poliisin tarkkailussa ja että tämä oli väkivallalla uhaten saanut uhriltaan rahaa.

Keskustelu päätyi tallenteelle, koska poliisi epäili jengiläistä törkeästä huumausainerikoksesta ja oli saanut sillä perusteella miehen puheluihin telekuunteluluvat.

Syyttäjä syytti salassapitorikoksista

Syyttäjä syytti asianajajaa salassapitorikoksesta ja jengiläistä yllytyksestä salassapitorikokseen.

Käräjäoikeus kuitenkin päätti oikeudenistunnossa 2014, ettei telekuuntelutallenteita voinut käyttää todisteina salassapitorikoksiin.

Salassapitorikos ei ollut lain mukaan sellainen rikos, johon telekuunteluluvan olisi saanut haettua. Oikeuden mukaan niin kutsuttua ylimääräistä tietoa tuli käsitellä sen hetken lainsäädännön perusteella.

Syyttäjä haki valituslupaa Itä-Suomen hovioikeudelta ja vaati, että telekuuntelutallenteiden hyödyntämiskielto kumotaan. Hovioikeus ei kuitenkaan antanut jatkokäsittelylupaa.

KKO: Hovioikeus ottaa asian

Korkein oikeus antoi asiassa ratkaisunsa vasta nyt lopputalvesta 2016.

Korkeimman oikeuden mukaan käräjäoikeus oli sinänsä käyttänyt oikein edellistä voimassa ollutta lakia asiasta. Sittemmin pakkokeinolaki on muuttunut.

Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että hovioikeuden olisi pitänyt myöntää asiassa jatkokäsittelylupa ennakkoratkaisuperiaatteella.

Kyseinen Itä-Suomen huume- ja jengirikossyyttäjän ajama tapaus ei ole yksiselitteinen, sillä laissa tuomioistuimelle on määrätty oikeus päättää, milloin ylimääräistä tietoa voi käyttää näyttönä.

Tiedon käyttö ei siis ole yksiselitteisesti aina kiellettyä, vaan oikeus voi arvioida, milloin ylimääräisen tiedon käytölle rikoksen selvittämiseksi on erittäin tärkeä merkitys. Asiassa tulee arvioida myös esimerkiksi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset.

Korkeimman oikeuden ratkaisun mukaan Itä-Suomen hovioikeuden tulee ottaa asia käsittelyynsä ja ratkaista, onko telekuuntelussa saatu ylimääräinen tieto jätettävä kokonaan käyttämättä vai voidaanko sitä joltakin osin käyttää todisteena oikeudenkäynnissä.

Korkein oikeus jätti hovioikeuden arvioitavaksi, onko asiassa perusteita myöntää jatkokäsittelylupa käsittelyratkaisun lisäksi myös itse asian pääasiasta.

Ratkaisu syntyi äänestyksellä. Viidestä hovioikeudenneuvoksesta kaksi jätti ratkaisuun eri mieltä olevan lausunnon.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.