KORJAUS: Uutinen Suomen kenraalikuvernöörin ampumisesta levisi nopeasti aina Honolulua myöten

Tiedon valtateiden perustat olivat olemassa jo yli sata vuotta sitten. Tehokkaat lennätinlinjat levittivät Suomen kenraalikuvernöörin ampumisen vuorokaudessa globaaliksi uutiseksi. Osittain samoilla reiteillä kulkee nykyisin datakaapeleita maiden ja mannerten välillä.

Venäläistämispolitiikkaa vastustanut Eugen Schauman ampui Helsingissä 16. kesäkuuta 1904 Nikolai Bobrikovia, joka kuoli vammoihinsa seuraavana aamuna.

Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan attentaatista uutisoitiin heti 17. päivänä paitsi sadoissa eurooppalaisissa sanomalehdissä myös Meksikossa, Honolulussa ja San Franciscossa saakka. Uutinen näkyi esimerkiksi Hawaiian Starin ja Mexican Heraldin sivuilla.

Suomen sisällä uutinen näkyi vasta sitä seuraavana päivänä monien pienempien kaupunkien kuten Haminan ja Vaasan lehdissä. Uutisoinnin myöhästymisen johtui useimmiten siitä, että moni pieni lehti ei lainkaan ilmestynyt perjantaina 17.6.

Tutkijan mukaan syrjäseuduilla tietoverkot ja palvelut tapasivat myös olla heikompia kuin suurissa kaupungeissa. Osasyynä tähän oli, että yritykset rakensivat lennätinlinjoja suuriin kaupunkeihin.

– Sähkemaksut olivat myös niin korkeita, että paikallisilla sanomalehdillä ei ollut varaa ostaa uutistoimistojen palveluita. Ne lähinnä lainasivat toisten lehtien uutisia, kertoo tutkijatohtori Mila Oiva.

Lennätin toi uuden ajan

Käännekohta kansainvälisessä viestinnässä tapahtui jo 1860–1870-luvuilla, kun lennätinlinjoja rakennettiin muun muassa Euroopasta Atlantin ali Amerikan mantereille sekä Intiaan, Kaukoitään ja Australiaan. Sitä ennen uutisen tulo esimerkiksi New Yorkista Suomeen kesti kuukauden verran.

– Oli kiinnostavaa huomata, että entiset maailmanlaajuiset lennätinlinjat ja nykyiset datakaapelit noudattavat pitkälti samoja reittejä, Oiva kertoo.

Murhauutinen ei kiirinyt suoraan Suomesta maailmalle vaan uutisoinnin solmukohtien kuten Pietarin, Lontoon ja Berliinin kautta. Niissä toimivat uutistoimistot kuten Venäläinen sähketoimisto, Reuters ja Wolff välittivät uutisia eteenpäin.

Bobrikovin murhasta levisi ympäri maailmaa useita uutisaaltoja. Aluksi kerrottiin itse salamurhasta, mutta sen jälkeen alkoi ilmestyä juttua muun muassa Schaumanin jälkeensä jättämästään kirjeestä ja tsaarin surunvalittelusta Bobrikovin leskelle.

Turun palo oli uutinen Tasmaniassakin

Murhan uutisointia on selvittänyt Turun yliopistossa koottu tutkijaryhmä, jolla oli aineistona yli 1  400 juttua digitoiduista lehdistä ja Kansalliskirjaston kokoelmista. Tutkimuksessa käytettiin laskennallisia tietokonemenetelmiä.

Bobrikovin murha ei kuitenkaan ollut ensimmäinen suuri uutinen Suomen suuriruhtinaskunnasta. Jo tieto Turun palosta 4. syyskuuta 1827 levisi laajalle, mutta hitaammin laivayhteyksien mukana.

Kulttuurihistorian professori Hannu Salmen mukaan sanomalehdistön nousukausi oli 1800-luvun alussa juuri alkanut ja siksi Turun palosta tuli ensimmäinen suomalainen mediakatastrofi.

Tieto levisi Tukholman kautta Saksaan, jossa Hamburger Nachrichten kertoi palosta pari viikkoa myöhemmin. Uutisia ilmestyi lokakuussa kaikkialla Euroopassa. Esimerkiksi bratislavalainen Pressburger Zeitung kuvaili, miten liekit olivat nielaisseet ”Suomen vuosisatoja vanhan keskuksen, muusien tyyssijan”.

– Laivayhteyksien mukana Turun palo levisi pian maanosasta toiseen. Kaukaisin löytämäni uutinen on Tasmaniasta, Australiasta, jonne tieto kulki yli puoli vuotta.

---

Tutkija korjaa: Uutisoinnin myöhästyminen ei koskenut Mikkeli-lehteä. Myöhästyminen ei johtunut suoranaisesti heikoista tietoliikenneyhteyksistä, sillä moni pieni lehti ei ilmestynyt perjantaisin.

---

Juttu lähetetty 19.10.2019 – korjattu 21.10. kello 15.45

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.