Kaikki someilmiöt eivät ole positiivisia

Sosiaalisen median asiantuntijan Harto Pöngän mukaan someilmiöissä eli meemeissä ei ole kyse mistään uudesta asiasta. Erilaiset meemit olivat yleisiä jo 1980-luvulla esimerkiksi uutisryhmissä ja 1990-luvulla meemeihin törmäsi niin IRC:ssä kuin keskustelufoorumeillakin.

– Nykyiset someilmiöt ovat siten vain meemien nykyinen ilmentymä, Pönkä sanoo.

Erilaiset sosiaalisen median villitykset ovat hyvin yleisiä. Pöngän mukaan meemi voi yksinkertaisimmillaan olla mikä tahansa tunnistettava viestintätapa tai tiettyä mallia noudattava käyttäjien tuottama sisältö, joka leviää ihmiseltä toiselle kulttuurisena käyttäytymismallina.

– Esimerkiksi selfiet yleistyivät alun perin tietyn ajanjakson someilmiönä, mutta nykyään erilaisia teksti-, valokuva- ja videomeemejä on lukemattomia.

Motivaationa someilmiöihin osallistumiseen voi olla esimerkiksi huumori, jonkin asian kannattaminen tai halu kertoa itsestä jotain. Pönkä huomauttaa, että sosiaalisuuden lisäksi kyse voi olla myös pinnallisuudesta ja halusta olla esillä.

Somevillitysten tuloksena käyttäjät luovat ja jakavat sisältöä sosiaaliselle verkostolleen, mutta parhaimmillaan ne voivat myös auttaa löytämään samasta asiasta kiinnostuneita ihmisiä.

– Esimerkiksi Instagramissa ja Twitterissä on helppo löytää tiettyyn meemiin osallistuneita ihmisiä hashtagien avulla.

Pönkä huomauttaa, etteivät kaikki meemit kuitenkaan ole positiivisia.

– Joissakin meemeissä on käytetty esimerkiksi kehitysvammaisten, vanhusten ja lasten kuvia, Pönkä kertoo.

Pöngän mukaan meemit ovat ennen kaikkea kulttuurisia ilmiöitä: ne leviävät ihmisiltä toisille ja niihin kutsutaan mukaan uusia osallistujia. Meemien leviäminen voi aiheuttaa myös sosiaalista painetta osallistumiselle. Kaverin lähettämästä osallistumiskutsusta voi olla vaikea kieltäytyä.

Laajemmin kyse on siitä, että ihmiset haluavat miellyttää somessa omaa kaveripiiriään ja kokea itsensä hyväksytyksi sekä olevansa yhteydessä muihin. Torjuntaa ja muitakin negatiivisia tilanteita ja tunteita halutaan välttää.

Pönkä muistuttaa, että oman käyttäytymisen syitä ja omia somen käytön periaatteita kannattaa toisinaan pysähtyä pohtimaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.