Kansainvälisiä adoptioita tehdään entistä vähemmän

Suomeen tehtyjen kansainvälisten adoptioiden määrä on romahtanut ja on pian samalla tasolla kuin kotimaan sisäiset vieraslapsiadoptiot, joita on vuosittain noin 50.

Viime vuonna Suomeen saapui kansainvälisten adoptiopalvelunantajien eli Interpedian ja Pelastakaa lapset ry:n kautta vain 58 lasta. Vielä esimerkiksi vuonna 2005 saapuneita adoptiolapsia oli 308. Vielä vuonna 2015 määrä oli 100.

Kansainväliset adoptiot ovat vähentyneet kaikkialla maailmassa. Pääsyy on, että lapsia luovuttavissa maissa kyetään entistä paremmin sijoittamaan lapset kotimaahan.

– Suomessa kehitykseen vaikutti erityisesti Venäjän, Kenian ja Etiopian adoptioiden loppuminen vuosina 2015–2016, eikä uusista yhteistyömaista Bulgariasta, Kirgisiasta ja Taiwanista vielä vuonna 2016 tullut lapsia. Sekin vaikuttaa, että Helsingin kaupunki lopetti uusien kansainvälisen adoption hakijoiden vastaanottamisen, kertoo sosiaalineuvos Merja Vuori valvontavirasto Valvirasta.

Yksi syy adoptiomäärien laskuun on pienten ja terveiden lasten tarjonnan väheneminen. Juuri heitä kysellään.

Sen sijaan kansainväliseen adoptioon tarjotaan selvästi aiempaa enemmän vanhempia lapsia sekä lapsia, joilla on terveys- tai muita ongelmia. Myös useampi sisarus haluttaisiin usein sijoittaa samaan perheeseen.

Adoptioperheet ry:n toiminnanjohtaja Anu Uhtio arvioi adoptiomäärän laskun taustalla olevan myös sen, että lapsettomuushoidot ovat kehittyneet.

 Uhtio pelkää, että myös rasismin ja ennakkoluulojen lisääntyminen vaikuttaa asiaan: jotkut adoptiota harkitsevat pelkäävät, että vieraamman näköiselle lapselle tulisi vaikeuksia Suomessa.

Usein esille nostetaan, että adoptioprosessi voi kestää vuosia. Uhtion mukaan paikkakuntakohtaisia eroja on paljon. Joidenkin kuntien sosiaalitoimessa alkuselvittelyt sujuvat nopeasti. 

Eri maissa prosessin pituus vaihtelee, mutta voi Uhtion mukaan olla nopeakin.

Suomessa myös yhden vanhemman perhe tai sateenkaariperhe voi adoptoida lapsen, mutta osa järjestöjen kontakteista antaa lapsen vain kahden vanhemman perheille. Samaa sukupuolta olevien parien adoptiomahdollisuus ulkomailta on toistaiseksi heikko.

Esimerkiksi Venäjä lopetti suomalaisilta adoptiot, kun sukupuolineutraali avioliittolaki astui voimaan.

Pelastakaa Lapset ry:n kansainvälisen adoptiopalvelun päällikkö Irene Pärssinen-Hentula sanoo, että heidän kauttaan viime vuonna toteutuneet 16 adoptiota vaativat perheiltä yhdestä kolmeen vuoden odotusta. Keskimäärin odotusaika oli vuosi ja seitsemän kuukautta. Etenkin lapsen ikätoive vaikutti.

– Meillä on nyt esimerkiksi suuri kiintiö uusille hakemuksille Filippiineillä. Myös Thaimaa-kontaktiimme olisi vapaita kiintiöpaikkoja.

Myös sisaruksille haetaan adoptioperheitä, mutta sisarusadoptioluvan saaneita perheitä on vähän.

Interpedian adoptiopäällikkö Salla Hari kertoo, että järjestö tekee nyt  adoptioyhteistyötä Bulgarian, Etelä-Afrikan, Intian, Kiinan, Kolumbian, Taiwanin ja Thaimaan kanssa.

– Vaikka olisi valmistautunut lapsiesityksen tuloon, vei se jalat alta. Hetki on käsittämätön. Odotusaika ja sen epävarmuus unohtuu heti, riemuitsee juuri lapsiesityksen Interpedialta saanut adoptioperhe.

 

Näin adoptio etenee:

Adoption voi tehdä 25 vuotta täyttänyt  yksin tai puolison kanssa. Vanhemmilla ja lapsella ei saa olla yli 45 vuoden ikäeroa. Suomessa myös sateenkaariperhe saa adoptoida, jos lapsen lähtömaa sen hyväksyy.

Aluksi adoptiota haluava on yhteydessä kotikuntansa sosiaalitoimeen. Adoptioneuvonta kestää noin vuoden, sillä hakijoiden motiivit ja valmiudet selvitetään. Myös hakijoiden lapsuuskokemuksia ja mahdollisia elämänkriisejä pohditaan.

Adoptiopalvelua antavat sen jälkeen Interpedia ja Pelastakaa lapset.

Suomen sisällä adoptiolapset ovat yleensä vauvoja. Heitä on harvoin. Kotimaisen adoptiolapsen odottelu voikin kestää viisikin vuotta. Kulut jäävät muutamaan sataan euroon.

Kansainvälinen adoptio vie 2–5 vuotta ja maksaa muutamasta tuhannesta 17 000 euroon. Kela tukee prosessin kuluissa.

Aada tuli vuoden vanhana Etelä-Kiinasta Kuopioon