Kansalaisaloitteen tekemistä halutaan helpottaa – vasemmistoliitto kannattaa perustuslain muuttamista

Kansalaisaloitteen tekemistä ja niiden etenemistä eduskunnan käsittelyyn halutaan helpottaa. Hallituksen esitysluonnos kansalaisaloitelain muutoksista palasi tällä viikolla lausuntokierrokselta.

Osa lausunnonantajista piti ehdotuksia kosmeettisina eikä uskonut niiden tuovan juuri muutoksia. Esimerkiksi Open Knowledge Finland- ja Avoin ministeriö -yhdistykset olivat pettyneitä, ettei aloiteikärajaa lasketa 16 vuoteen.

Eniten kannatusta sai ehdotus, jonka mukaan kansalaisaloitteen luovutusaikaa eduskunnalle pidennettäisiin nykyisestä puolesta vuodesta vuoteen.

–  Kansalaisaloitteet ovat vaarassa raueta vaalikauden päättyessä. Sitä silmällä pitäen on tarkoitus antaa aloitteen vastuuhenkilöille enemmän aikaa toimittaa aloite eduskuntaan, kertoo oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Heini Huotarinen.

Eduskunnassa on tälläkin hetkellä raukeamisvaarassa olevia kansalaisaloitteita, eli niitä ei välttämättä ehditä käsitellä tällä vaalikaudella. Perustuslain 49. pykälän mukaan kesken olevat aloitteet eivät siirry seuraavalle eduskunnalle.

Lausunnonantajista muun muassa kokoomus pitää määräajan pidentämistä kannatettavana, mutta huomauttaa sen voivan aiheuttaa ruuhkaa.

–  Käytännössä uudistus voi johtaa siihen, että entistä useampi vaaditun määrän kannatusilmoituksia saaneista aloitteista jätetään eduskunnalle vaalikauden alussa. Tämä saattaa johtaa jossain määrin aloitteiden käsittelyn ruuhkautumiseen.

Käsittelylle ei ole määräaikaa

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä pitää esitystä lähtökohtaisesti kannatettavana, mutta ehdottaa, että määräajan kasvattamisen lisäksi vaadittavien allekirjoitusten määrää nostettaisiin nykyisestä 50  000:sta esimerkiksi 100  000 allekirjoitukseen.

–  Kansalaisaloitteelta vaadittavien allekirjoitusten määrää tulee tarkastella suhteessa eduskunnan vakiintuneisiin käytäntöihin. Jotta kansanedustajan lakialoite saa vastaavan käsittelyn eduskunnassa, se yleensä edellyttää sataa allekirjoitusta, puolueen lausunnossa sanotaan.

Hallituksen esityksessä huomautetaan, ettei kaikkia aloitteita välttämättä ehditä käsitellä muutoksesta huolimatta, koska aloitteiden käsittelylle ei ole eduskunnassa säädettyä määräaikaa.

Vasemmistoliitto kannattaakin lausunnossaan perustuslain muuttamista siten, etteivät aloitteet raukeaisi vaalikauden lopussa, vaan niiden käsittelyä voisi jatkaa vaalien jälkeisillä valtiopäivillä. Myös hallituksen esityksessä sanotaan, että kansalaisaloitteiden raukeamista voi olla tarkoituksenmukaista tarkastella, kun perustuslakia tarkistetaan seuraavan kerran.

Vastaisuudessa viisi vastuuhenkilöä

Yksi muutoksista tähtää kansalaisaloitteiden laadun parantamiseen ja niiden vireillepanon selkeyttämiseen.

–  Tällä hetkellä puhutaan aloitteen vireillepanijoista, edustajista ja varaedustajista. Se on ollut vähän vaikeaselkoista, ja jatkossa he kaikki ovat vastuuhenkilöitä, oikeusministeriön Huotarinen kertoo.

Aloitteen vireillepanoon vaaditaan jatkossa viisi vastuuhenkilöä, kun nyt vähimmäismäärä on kaksi ihmistä. Samalla poistuu vaatimus siitä, että aloitteen täytyy kerätä ensimmäisen kuukauden aikana 50 allekirjoitusta.

Useamman ihmisen toivotaan tekevän harkitumpia ja laadukkaampia aloitteita, joilla on paremmat läpimenomahdollisuudet.

Eduskunnan kansliassa ehdotus otetaan tyytyväisenä vastaan.

–  Osassa aloitteita on ollut niin vakavia sisällöllisiä puutteita, etteivät kansalaisaloitteen allekirjoittajat ole voineet olla tietoisia siitä, mihin heidän allekirjoittamansa aloite olisi tosiasiallisesti johtanut, mikäli aloite olisi tullut hyväksytyksi. Lisäksi muutamassa aloitteessa on ollut toimivaltaan liittyviä ongelmakohtia. Aloitteiden tulisi koskea vain sellaisia asioita, joissa eduskunnalla on toimivalta, kanslian lausunnossa sanotaan.

Huotarisen mukaan hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle tämän vuoden puolella.

Hallituksen muutosesitykset pohjautuvat oikeusministeriössä laadittuun arviomuistioon kansalaisaloitemenettelyn toiminnasta vuosina 2012–2017.