Kansanedustajien into loppui ääriliikkeiden kieltämiseen

Lakialoite järjestäytyneen rasismin kieltämiseksi on jäänyt ilman tarvittavaa kannatusta eduskunnassa. Aloite vaatisi taakseen yli sadan kansanedustajan allekirjoituksen, jotta se etenisi käsittelyyn. Tällä hetkellä nimiä on koossa kuutisenkymmentä, kertoo aloitteen puolesta kampanjoinut tamperelaispoliitikko Jaakko Mustakallio (vihr.).

Lakialoite tuli julkisuuteen Helsingin Asema-aukion pahoinpitelyn jälkeen syyskuussa 2016, jolloin sillä oli allekirjoittajia kaikista eduskuntaryhmistä. 30 000 kansalaista vaati kansanedustajia allekirjoittamaan lakialoitteen Huominen ilman pelkoa -kansalaiskampanjassa. Aloitteessa esitettiin muutoksia yhdistys- ja rikoslakeihin.

Syyskuussa 2016 sisäministeri Paula Risikko (kok.) antoi lausunnon, jossa vaati väkivaltaisten äärijärjestöjen tunnusten kieltämistä.

– Lausunto vei paineen pois aloitteen allekirjoittamiselta. Risikko ei ole kuitenkaan tehnyt lainsäädännöllistä ehdotusta, Mustakallio sanoo.

Sunnuntaisuomalainen ei tavoittanut Risikkoa kommentoimaan asiaa. Hänet valittiin tällä viikolla eduskunnan puhemieheksi.

Sisäministeriön ja oikeusministeriön mukaan jo olemassa olevilla keinoilla voidaan kieltää ääriliikkeiden toiminta ja tunnusten käyttö.

Esimerkiksi tarkempi rotusyrjintään liittyvä sääntely yhdistyslaissa vaikuttaa tarpeettomalta ja epäjohdonmukaiseltakin, arvioi lainsäädäntöjohtaja Antti T. Leinonen oikeusministeriöstä.

– Pykälien määrä ei ratkaise. Jos asia on selkeästi yleisesti säännelty, ei yleensä ole tarvetta samansisältöiselle yksityiskohtaiselle sääntelylle. Hyvä lainsäädäntö on selkeää ja johdonmukaista, Leinonen sanoo.

Vihreiden Mustakallio kertoo, että puuttuvat nimet yritetään kaikesta huolimatta saada kokoon tämän vuoden aikana.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.