Karhisen selvitys julki: näillä keinoilla maatalous nousuun?

Pitäisikö kaupan alan suuret toimijat velvoittaa myymään tukuistaan pienille toimijoille tuotteitaan samaan hintaan kuin millä ne myyvät sisäisesti? Tämä olisi syytä selvittää, esitetään tänään julkaistussa vuorineuvos Reijo Karhisen maatalouden kannattavuusselvityksessä.

Karhinen perustelee ehdotustaan päivittäistavarakaupan voimakkaalla keskittymisellä. Uusien toimijoiden on vaikea tulla markkinoille. Päivittäistavarakaupassa S-ryhmällä ja Keskolla on erittäin vahva asema.

Karhisen selvityksen tavoitteena oli löytää keinoja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi ja laadukkaan ruuantuotannon turvaamiseksi.

Suomalaisessa maataloudessa on ollut kannattavuuskriisi viime vuosina, ja tilanne on ollut heikkenemään päin. Keskustelua Karhisen raportista varmasti syntyy, sillä monilla ehdotetuilla toimilla olisi isot vaikutukset niin tuottajille, teollisuudelle, kaupalle kuin yhteiskunnallekin.

Tiukempi ote omasta teollisuudesta 

Selvityksessä ehdotetaan tuottajien tiukentavan otettaan omistamastaan teollisuudesta sen kilpailu- ja tilityskyvyn parantamiseksi. Erittäin kiinnostava on Karhisen raportissa esittämä kysymys, onko erityisesti maitopuolella useamman osuuskunnan toimintamalli enemmän rasite kuin mahdollisuus.

Raportin keskeisiin ehdotuksiin kuuluu, että Luonnonvarakeskuksen yhteyteen perustetaan maatilayrittäjyyden osaamis- ja palvelukeskus, johon kootaan osaaminen maatilayritysten johtamisen ja kehittämisen tueksi. Raportin ehdotuksiin kuuluu myös ruokaketjun uuden keskustelufoorumin, Yhteisen Ruokapöydän perustaminen.

Karhinen ehdottaa raportissa, että luodaan edellytykset kaupan hallussa olevien asiakastietojen avaamisesta korvauksetta kolmansille osapuolille asiakkaan luvalla. Raportin mukaan asiakastieto olisi arvokas lisä alkutuottajille ja tavarantoimittajille niin tuote- kuin palvelukehityksessäkin.

"Lopetetaan näennäisviljelyn tukeminen" 

Selvitykseen liittyen on ollut odotuksia uusista tuista maataloudelle. Jos maatalouden lopettaville ehdotettua kertakorvausta ei huomioida, raportissa ei vaikuteta esitettävän uusi tukia maataloustuotantoon.

Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa mahdollisuudet lisätä maatalouden yrittäjätuloa yhteensä 500 miljoonalla eurolla. Raportin mukaan se on mahdollista, mutta edellyttää kuitenkin laaja-alaisia muutoksia ja uudistumista niin alkutuotannossa kuin koko ruokaketjussakin.

Karhinen patistaa raportissaan tuottajia kehittämään toimintaansa esimerkiksi yhteisostojen kautta. Maatalouden kannattavuuskriisin pakottamana peltomaan vuokrat tulisi myös saattaa vuokrasääntelyn alaisiksi.

Selvityksessä todetaan, että on osin ajauduttu epäterveeseen tilanteeseen, jossa erittäin painokas tukilähtöinen ajattelu on omiaan estämään menestyvän yritystoiminnan kehittämisen pelkästään markkinatuottoihin pohjautuen. Karhinen pitää viljelijöiden tapaa toimia ymmärrettävänä, koska nykyinen EU-lähtöinen tukipolitiikka johtaa tähän.

– Lopetetaan näennäisviljelyn tukeminen. Edellytetään tuen ehtona riittäviä myyntituottoja viljelystä, esimerkiksi tasoa 20 000 vuodessa, ehdotetaan selvityksessä. Selvitys kehottaa pohtimaan asiaa, kun EU:n seuraavaa ohjelmakautta suunnitellaan.

Selvityksen mukaan tukea uudelleen suunnatessa pitää hyväksyä, että ne tuottajat, jotka lopettavat maatalouden myymällä peltonsa tai vuokraamalla ne kohtuullisin ehdoin tilojaan kehittäville maatilayrittäjille, saavat erillisen kertaluonteisen korvauksen.