Kehitysrahoitusyhtiö Finnfundille tulossa yllätyspotti valtiolta

Kehitysrahoitusyhtiö Finnfundille on luvassa yllätyspotti valtiolta. Yhtiön hallintoneuvosto oli esittänyt 40 miljoonan euron pääoman lisäystä vaalikauden aikana, mutta eduskunnan hyväksymässä budjetissa on 130 miljoonaa euroa jo tälle vuodelle. Pääomitus tulee kehitysyhteistyörahoista.

– Tosin vielä ei ole mitään rahaa tullut, eikä ole tiedossakaan, milloin tulee. Lisärahoituksen aikataulun tilanne on epäselvä, toteaa Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi.

Kangasniemen mukaan pääoman korotus mahdollistaa rahoitusyhtiön pysymisen kasvu-uralla ja myös köyhimmissä maissa sijaitsevien erityisen haastavien hankkeiden rahoittamisen.

– Meillä on hieman yli 300 miljoonaa rahaa kiinni hankkeissa, hieman alle 300 miljoonaa maksamattomia sijoituspäätöksiä ja hieman yli 300 miljoonaa hankevalmistelussa. Osa hankkeista voidaan tehdä velaksi, mutta riskitasoltaan korkeisiin hankkeisiin tarvitaan luvattua lisäpääomaa.

Finnfundin rahoituksen kaksi keskeistä painopistettä ovat uusiutuva energia ja metsähankkeet kehitysmaissa.

– Työn alla on aurinko- ja tuulivoimaa sekä metsähankkeista puun kasvatusta ja jalostusta. Rahoitamme myös langattoman internetin infrastruktuurin rakentamista. Lisäksi on valmistavan teollisuuden hankkeita, Kangasniemi summaa.

Aurinkoenergia on tällä hetkellä hankkeista kärkisijalla, koska sen vaatima teknologia on tullut edullisemmaksi.

– Enää ei ole niin, että aurinkoenergia ja öljy olisivat toisilleen vastakkaiset, vaan ne voivat olla liittolaiset. Energiaratkaisuna kehitysmaassa voi olla joko hiilivoimalaitos tai kombinaatio, jossa käytetään aurinkovoimaa, tuulivoimaa ja öljyä riippuen siitä, mitä energiamuotoa on saatavissa. Finnfund rahoittaa uusiutuvia energiamuotoja Afrikassa, latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa, Kangasniemi kertoo.

Muun muassa Keniassa on tällä hetkellä rakenteilla 365 tuulimyllyn tuulivoimapuisto osittain Finnfundin rahoituksella.

Lähes kokonaan valtion omistaman Finnfundin rahoituskohteilta odotetaan ”suomalaista intressiä”. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hankkeissa pitäisi aina olla mukana suomalaisia yrityksiä.

– Suomalainen intressi voi olla myös se, että autetaan kaikkein köyhimpiä maita kehittymään.

Yli puolessa Finnfundin rahoittamista hankkeista on suora linkki Suomeen.

– Esimerkiksi aurinkoenergiahankkeissa on mukana suomalaista osaamista ja yrityksiä. Uusi ilmiö on, että mukana on myös pieniä start up -yrityksiä, jotka ratkovat ongelmia kehitysmaiden köyhien ihmisten näkökulmasta, Kangasniemi kertoo.

Finnfundia on syytetty muun muassa toiminnan läpinäkymättömyydestä ja veroparatiisien käytöstä.

– Finnfundin maksamien verojen perään kysytään usein, vaikka pääsääntöisesti me emme maksa veroa kohdemaissa vaan asiakasyrityksemme maksavat. Lisäksi rahoitamme yleensä hankkeen rakentamisvaihetta, jolloin verotettavaa tuloa ei vielä kerry, Kangasniemi kertoo.

Finnfund hoitaa joitakin rahoitushankkeita muun muassa veroparatiisina pidetyn Mauritiuksen kautta.

– Syynä tällöin on se, rahoitettavan hankkeen kohdemaassa verotuslainsäädäntö ja myös viranomaistoiminta on kehittymätön tai hyvin epäselvä. Finnfundin on huolehdittava siitä, ettei se hukkaa suomalaisten veronmaksajien rahoja, ei näytä yrityksille mallia siitä, että yritystoiminta kehitysmaissa ei kannata, eikä anna väärää signaalia kohdemaan viranomaisille siitä, että rahaa voi vetää välistä arveluttavin keinoin.

Vuonna 1980 perustettu Finnfund on saanut valtiolta kaikkiaan rahaa noin 165 miljoonaa euroa. Yhtiön taseessa on tällä hetkellä noin 250 miljoonaa euroa. Voittoa ei jaeta osinkoina vaan käytetään aina uusiin investointeihin kehitysmaissa.