Kehitysvammaisten tehohoitoa on rajattu ennakkopäätöksillä koronaepidemian varalta – "Jokaisen tehohoidon tarve pitää arvioida yksilöllisesti"

Vammaisten oikeuksia puolustavat järjestöt ovat huolissaan tiedoista, joiden mukaan joissakin kehitysvammaisten asumisyksiköissä on tehty ennakoivia päätöksiä asukkaiden tehohoidon rajaamisesta koronaepidemian varalta.

Kynnys-järjestö kertoo tiedotteessaan, että koronatartunnan saaneet asukkaat jäisivät näissä tilanteissa yksiköihin hoidettaviksi. Rajaus koskisi jopa kaikkia yksikön asukkaita.

 

Lakimies Terhi Toikkanen Kynnyksestä sanoo Uutissuomalaiselle, että tiedot ovat luotettavista lähteistä, joita järjestö ei voi paljastaa asian arkaluonteisuuden takia.

– Tiedot haluttiin julkisuuteen, jotta tähän herättäisiin ajoissa, Toikkanen kertoo.

Kehitysvammaisten tukiliiton toiminnanjohtaja Risto Burman vahvistaa tiedon, että yhdelle asumisyksikölle on tehty pyyntö valita etukäteen potilaat, jotka eivät kestäisi tehohoitoa.

Burman pelkää, että tilanne voi johtaa ylilyönteihin ja tehohoidon eettistä ohjeistusta rikotaan.

– Luotamme siihen, että valtiovallalla on hyvä tahto valvoa kehitysvammaisten oikeuksia. Palveluiden tilaajat ja tarjoajat ovat kuitenkin erilaisia. Niissä on usein sosiaali- ja hoitoalan osaamista, muttei lääketieteen asiantuntemusta, Burman sanoo.

Tehohoidon eettisten ohjeiden mukaan toimenpiteitä suunniteltaessa on otettava huomioon sekä odotettavissa oleva hyöty että haittojen riski.

 

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralle ei ainakaan vielä tiistaina ollut tullut tietoa, että ennakoivia hoitorajauksia olisi tehty.

Ylijohtaja Markus Henriksson Valvirasta sanoi, että asia on vakava ja sitä selvitetään.

Henriksson korostaa, että kehitysvammaisen koronapotilaan, kuten kenen tahansa muunkin potilaan, tehohoidon tarve pitää määritellä aina potilaskohtaisesti.

Tätä korostetaan myös tehohoidon eettisissä ohjeissa, joiden mukaan hoitotarpeen arviointiin eivät saa vaikuttaa esimerkiksi potilaan muistisairaus tai vammaisuus.

Henriksson sanoo, että potilailla tai sosiaalihuollon asiakkailla voi olla lääkärin ennalta tekemä ei elvytetä -ohje tai tehohoidon rajaus omassa hoito- ja palvelusuunnitelmassaan. Se on kuitenkin eri asia kuin yksikkökohtainen linjaus.

– Oleellista on, että ketään ihmistä ei saa kohdella osana ryhmää, vaan jokaisen tehohoidon tarve pitää arvioida yksilöllisesti.

Lue myös: Ministeriö: Kehitysvammaisten tehohoidon tarve pitää arvioida koronaepidemiassa yksilöllisesti – "Mitään ryhmää ei voi sulkea pois"
 

Myös sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta Etene on huolissaan eettisten hoitoperiaatteiden noudattamisesta epidemiassa.

Etenen mukaan asumis- ja hoivayksiköissä arkisten rutiinien jatkuminen on nyt erittäin tärkeää. Osa palveluntarjoajista on poikkeustilaan vedoten lopettanut asukkaiden työ- ja päivätoiminnan, Etene kertoo.

 

Julkisuudessa on ollut toistaiseksi yksi tapaus, jossa yksityisen kehitysvammaisten asumisyksikön työntekijällä todettiin koronavirustartunta. Siitä kertoi Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä viime viikon torstaina.

Hyvinvointiyhtymästä kerrottiin tiistaina Uutissuomalaiselle, että yksikön kaikki asukkaat on sittemmin testattu, ja yhdellä todettiin tartunta.

Tapauksesta ei kerrota enempää julkisuuteen.

 

Kynnys-järjestö huomauttaa tiedotteessa, että koronaviruksen levitessä tarpeellisia eritystoimenpiteitä on tehty riskiryhmien suojelemiseksi. Suojelun pitää järjestön mukaan koskea myös hoivayksiköiden asukkaita.

– On kaiken etiikan vastaista, mikäli riskiryhmät, joilla ei myöskään aina ole mahdollisuutta suojata itseään eristäytymällä fyysisesti, uhrataan tosipaikan tullen ensimmäiseksi.

Tehohoito

Painostukseen ei saa taipua

Suomen Tehohoitoyhdistyksen eettiset ohjeet ovat vuodelta 2019. Ne korostavat potilaskohtaista hoidontarpeen arviointia.

Joissakin tapauksissa lääkäri voi tehdä päätöksen, ettei tehohoitoa anneta. Harkinnassa pitää huomioida muun muassa potilaan edeltävä heikko toimintakyky ja pitkäaikaissairaudet.

Harkinnassa ei saa taipua ulkopuoliseen painostukseen.

Oikeudenmukaisuus on koetteilla, jos tehohoitopaikoista tulee pulaa. Tällöin valintoja joudutaan tekemään sen perusteella, kenen arvioidaan eniten hyötyvän hoidosta.

Jos tehohoitoa ei riitä, on pyrittävä järjestämään vaihtoehtoisia ratkaisuja tilapäisistä hoitopaikoista, hälyttämällä lisää henkilökuntaa tai rajaamalla kiireetöntä, tehohoitoa vaativaa kirurgiaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kotimaa

Oulussa SPR:n Kontti-myymälästä löytyi käsikranaatti myyntiin tuotujen tavaroiden joukosta – SPR löytyneestä kranaatista: "Lahjoitusesine, todennäköisesti vanha sotamuisto"

Suomessa todettu kuusi uutta koronavirustartuntaa

Ammoniakkivuoto Valion tehtaalla Janakkalassa – vaaratilanne on ohi

Seinäjoen Prisman Kultatähti-koruliikkeeseen murtauduttiin kattoon tehdyn reiän kautta, kertoo yrittäjä – kaikki kultasormukset ja kultaketjut varastettiin, saaliin arvo yli 300  000 euroa

EU:n mittavaa henkilöstöurakkaa pyöritetään suomalaisvoimin – johtajan mielestä suomalaisilla on kaksi kompastuskiveä

Koillis-Savossa edelleen sähköttömiä talouksia – Päivö-myrskyn sähkökatkojen korjaukset loppusuoralla

Äänikirjoista haettiin vastapainoa poikkeusajan huolille – koronakeväänä suosittiin rentouttavia teoksia

Anna-Maja Henriksson hakee jatkokautta RKP:n puheenjohtajana

Valtio jakaa kunnille 2 miljardia euroa, mutta silti jopa Helsinki tekee kymmenien miljoonien eurojen tappiot – "Veronkorotuksissa joudutaan tekemään isoja arvovalintoja", sanoo kokenut kuntakonsultti

Ministeri ja Kuntaliiton toimitusjohtaja vääntävät kuntien uusien tehtävien rahoituksesta julkisen talouden sukeltaessa – "Emme usko, että valtionkaan rahat riittävät"

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.