Analyysi: Kehysriihi oli kylmä kyyti poliisille – Hätäkeskuksille ja rangaistuksiin hyviä muutoksia

Hallituksen kehysriihi oli kylmää kyytiä poliiseille. Kuopion oikeus- ja poliisitalo on yksi Suomen poliisiasemista, joka kärsii huonosta sisäilmasta ja tilanahtaudesta.

Suomessa on kymmenkunta muuta poliisiasemaa, jotka ovat samanlaisessa tai vielä paljon pahemmassa kunnossa. Osa on jopa osin käyttökelvottomia tai ainakin osa henkilöstöstä on altistunut siellä sisäilmaongelmille niin pahoin, että on joutunut vaihtamaan työpaikkaa tai on jatkuvassa sairastelukierteessä.

Sisäministeriö epäonnistui rahapotin jaossa pahoin. Sen sijaan oikeusministeriö teki todella hyvää työtä toimialallaan. Molempien alat ovat samaa turvallisuuden ketjua, joten budjettimuutokset vaikuttavat niissä osin toisiinsa.

Poliisille odotettiin tiukkaa vaatimusta ja sitä kautta myös erittäin tarpeellista pottia rakennushankkeisiin, sillä rakennukset eivät parane korjauspäätöksiä odottaessa. Eivätkä oireilevien tila ja vointi parane odottamalla epätietoisuudessa.

Poliisiasemien ongelmat ovat niin isoja, että niille olisi pitänyt hakea ja saada erillisrahoitus. Poliisin toiminnot kärsivät, kun esimerkiksi Oulusta ajatetaan kiinniotettuja useiden kymmenien, pahimmillaan satojen kilometrin päähän.

Jyväskylässä poliisit joutuvat väistelemään ties missä evakkotiloissa ja työteho kärsii. Samoin Kuopiossa poliisit eivät saa edes työvaatteitaan ja -varusteitaan mahtumaan mihinkään huoltoon ja säilytykseen, kun tilojen järjestelyt ovat niin huonot.

Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Hallitus esitti kehysriihessä poliisille tavanomaista niukempaa 18 miljoonan euron määrärahalisäystä ensi vuodelle.

Kun Poliisihallitusta on paisutettu ja erilaisia erikoistehtäviä lisätty, esitetty summa ei riitä pitämään edes poliisin resurssipulasta kärsivää rikostutkintaa ennallaan.

Poliisien määrä pysyy keikkuen noin 7 200:ssa, kun muutamia vuosia aiemmin ehdottomaksi tarvittavaksi minimiksi arvioitiin 7 800 poliisia. Rikosten määrään verrattuna tavanomainen toimintakykyinen tilanne poliisissa olisi 8 000 työntekijällä.

Kun budjetti on tuollainen, poliisin kehys ei riitä vuokrakulujen nousuun, joita rakennuskannan uusiminen tuo mukanaan. Toisaalta kestääkö yhteiskunta poliisien sairauslomakierteitä homeisissa taloissa tai konttikylissä?

Poliisi voi odottaa kylmää kyytiä jatkossakin. Kehysriihi oli ensimmäinen, mutta ei viimeinen, jossa lisärahoitus painottuu poliisin perusasioiden sijasta suojelupoliisin ja tiedustelulain mukanaan tuomiin lisäkuluihin.

Tiedustelulain toteuttaminen on kallista, vaikka tarpeellista jossain muodossaan. Ministeriön ja hallituksen tehtävä olisi kuitenkin ollut huolehtia, ettei rajallisten rahojen potti johda poliisin tilanteen kurjistamisen lisäämiseen.

Hätäkeskuspäivystäjille erinomainen ratkaisu

Hätäkeskuspäivystäjille kehysriihi oli erittäin hyvä. Hallitus esittää hätäkeskuspäivystäjien tälle vuodelle saaman lisäkoulutusmäärärahan vakinaistamista.

Pysyvällä rahoituksella saadaan pysäytettyä hätäkeskuspäivystäjien väheneminen Suomessa. 250 000 euron lisäsumma ei ole pieni, vaikka ei kokonaisbudjetissa isokaan.

Se tiedetään, että jokaiselle koulutetulle päivystäjälle riittää töitä. Päätös koulutuksen lisäämisestä on erittäin hyvä ja tarpeellinen.

Useita rangaistuksia uudistavia muutoksia

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) virastonsa kanssa sai varattua myös lisämäärärahat kahden vankilan uudistamiselle Oulussa ja Pelsossa. Se tasaa koko Suomen vankimäärän painetta.

Lisäksi rangaistuksena tuomittavaan valvontaan varattiin 2,2 miljoonaa euroa lisää rahaa, kun valvonnan käyttämistä tuomioissa lisätään.

Ensikertalaisena aiemmin tuomittujen, mutta todellisuudessa rikoksia aiempina vuosina uusineiden vankien rangaistusten uudistamiseen varattiin 2,2 miljoonaa euroa ja väkivalta- ja seksuaalirikollisten tuomiojärjestelmän uusimiseen yhteensä 2,2 miljoonaa euroa.

Kaikki nämä ovat oikeusministeriössä huolellisesti valmisteltuja ja kansalaiskyselyissä yleisesti kannatettuja muutoksia. Merkittävää on, että kaikki muutoksista vastaavat yleistä oikeustajua, mutta voivat myös parantaa turvallisuutta.

Sakon voi muuntaa vankeudeksi vain oikeus - ei poliisi

Lisäksi oikeusministeriö sai neuvoteltua budjettiin jopa lähes 11 miljoonan euron lisäyksen sakon muuntorangaistuksen palauttamiseksi.

Poliitikot kehuivat kilvan, että nyt näpistelijät ja muut pikkurosvoilijat joutuvat vankilaan, jos eivät maksa sakkojaan.

Riemusta puuttui tosin osa faktoista. Yhä useampi sakoista on määrätty poliisin annettavaksi eli niitä ei viedä enää oikeuteen.

Jos poliisi antaa sakot, sitä ei voi muuttaa vankeudeksi. Vain oikeus voi muuttaa sakkorangaistuksen vankeudeksi.

Uudistuksen mukaan toistuvasti sakkoja saaneen henkilön asian voisi viedä käräjäoikeuteen käsiteltäväksi, jos henkilö syyllistyy vähintään seitsemään sakkorikokseen vuoden aikana. Prosessi edellyttäisi edelleen työlästä oikeudenkäyntiä.

Mitenhän näillä budjeteilla riittää poliiseja hoitamaan koko prosessin paperinpyöritystä, laskemaan sakkokertoja ja saattamaan tietyn määrää ylittävää näpistelijää käräjäoikeuden käsittelyyn? Se prosessi ei ihan yhdellä napin painalluksella vielä onnistu.

Sakon muuntorangaistus toimii vain, jos Suomessa riittää poliisissa ja oikeudessa tekijöitä pyörittämään sitä.

Lääkärikopterit saavat valtiosta omistajan, joka turvaa toiminnan