Kelan maksamat lääkekorvaukset kasvavat hallituksen säästöistä huolimatta

Kela arvioi, että sen maksamien lääkekorvausten yhteissumma kasvaa tänä vuonna jonkin verran suuremmaksi kuin viime vuonna. Menot lisääntyvät siitä huolimatta, että pääministeri Juha Sipilän hallitus on päättänyt säästää lääkekorvauksista 26 miljoonaa euroa kuluvana vuonna.

– Kokonaismenojen kasvu ei välttämättä tarkoita sitä, että hallituksen säästötavoite epäonnistuu. Säästötavoite on saavutettu, jos lääkekorvausmenot ovat 26 miljoonaa euroa alhaisemmat kuin mitä ne olisivat olleet ilman toimenpiteitä, toteaa Kelan tutkimuspäällikkö Jaana Martikainen.

Suomen lääkekorvausmenot olivat viime vuonna 1,378 miljardia euroa. Ne kasvoivat edellisvuodesta yli 74 miljoonaa euroa eli reilut viisi prosenttia. .

– Lääkekorvausmenot kasvavat vuosittain muutamia prosenttiyksiköitä eikä miinusmerkkisiin kasvuihin yleensä päästä. Eli kasvua voi olla vaikka säästötavoite saavutetaankin.

Hintakilpailu

on hiipunut

Hallitus on hakenut säästöjä muun muassa ottamalla käyttöön vuoden alusta henkilökohtaisen 50 euron vuotuisen alkuomavastuun sairasvakuutuksen lääkekorvauksiin. Lisäksi lääkealan toimijoilta on kerätty ylimääräisiä maksuja.

Martikaisen mukaan alkuvuonna korvausmenot olivat selvästi miinuksella alkuomavastuun vuoksi. Vuoden edetessä korvausmenot ovat kuitenkin kasvaneet, koska yhä useammalla lääkkeen käyttäjällä alkuomavastuu on ylittynyt ja sairasvakuutuksen maksuosuus lääkekustannuksista on kasvanut.

Kelan tutkimuspäällikkö näkee korvausmenojen kasvun perussyiksi lääkehoitojen uusiutumisen aikaisempaa kalliimmilla lääkkeillä ja hintakilpailun hiipumisen viime vuosina.

– Näyttää siltä, että markkinat ovat keskittyneet ja kilpailijoiden määrä on vähentynyt. Hintakilpailua on pyritty edistämään tiukentamalla rinnakkaisvalmisteiden hinnoittelusäädöksiä ja apteekkien hintaneuvontavelvoitetta.

Vihreät purkaisi

kilpailurajoituksia

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö esitti hiljattain apteekkien kilpailurajoitusten purkamista vaihtoehtona hallituksen ehdottamille uusille lääkekorvausten leikkauksille. Lisäisikö Niinistön esitys hintakilpailua, Jaana Martikainen?

– Apteekkien kilpailurajoitusten purkamisella voidaan tarkoittaa monia asioita: apteekkiluvista luopumista, apteekin omistuspohjan vapauttamista, apteekin sijaintipaikan vapauttamista tai lääkkeiden samanhintaisuudesta luopumista.

Nykylainsäädännössä lääkkeiden hinnat määräytyvät valtioneuvostona asetuksella ja lääkkeiden hintojen on oltava kaikissa apteekeissa samat.

– Lääkkeiden hintoja koskevien säädösten pohdinta on mielestäni avainasemassa silloin, kun keskustellaan hintatakilpailusta.

Ensi vuonna

suuret lisäsäästöt

Ensi vuonna hallitus tavoittelee 134 miljoonan lisäsäästöjä. Näin saavutetaan hallitusohjelmaan kirjatut 150 miljoonan euron lääkekorvaussäästöt vuodesta 2017 lähtien.

Tehdyn ehdotuksen mukaan hintakilpailua edistettäisiin muun muassa kaventamalla viitehintajärjestelmän hintaputkia ja laajentamalla viitehintajärjestelmä koskemaan myös rinnakkaistuotuja lääkevalmisteita.

– Säästötavoite on tarkoitus myös saavuttaa, Martikainen painottaa.

Heikkeneekö

lääkehuolto?

Apteekkariliitto pelkää, että hallituksen lääkekorvauksiin ensi vuodelle suunnittelemat lisäsäästöt heikentävät koko lääkealan toimintaedellytyksiä ja vaarantavat toimivaa lääkehuoltoa. Apteekkariliitto tuo huolensa esille lausunnossaan lääkekorvaussäästöjä koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta.

– Nyt esillä olevat säästöt, jotka ovat yli kymmenen prosenttia lääkekorvausten vuosittaisesta kokonaissummasta, ovat niin suuret, että niiden toteuttaminen väistämättä heikentää lääkehuollon toimivuutta ja voi myös heikentää suomalaisten sitoutumista lääke-hoitoonsa, todetaan lausunnossa.

Kelan tutkimuspäällikkö Jaana Martikaisen mukaan diabeetikkojen kohdalla voi olla syytä huoleen.

– Ehdotusten mukaan diabeteslääkkeiden korvaustasoa alennettaisiin, mutta muita potilaiden maksuosuuksiin kohdistuvia ehdotuksia siinä ei ole. Tyypin 2 diabeteslääkkeitä käyttävien omavastuu nousisi, millä voidaan ajatella olevan vaikutuksia heidän lääkehoitoon sitoutumiseensa. Muilla potilasryhmillä en tällaista vaaraa näe, Martikainen sanoo.

Lääkäriliitto taas toteaa lausunnossaan, että "lääkekorvausjärjestelmä tarvitsisi myös laajemman kokonaisuudistuksen". Liiton mielestä sen voisi toteuttaa silloin, kun "lääkekorvaus-järjestelmän rahoitusvastuu siirtynee tuleville maakunnille"