Kellojen siirtelyn lopettaminen sai vankan tuen EU-parlamentista

EU-parlamentti on valmis lopettamaan jokavuotisen kellojen siirtelyrumban. Linjaus syntyi vankoin luvuin, 410 puolesta ja 192 vastaan.

Parlamentin mukaan EU-jäsenmaat voisivat päättää itse, kumpaan aikaan ne jäisivät. Kesäaikaa suosivat maat siirtäisivät kellojaan viimeisen kerran maaliskuussa vuonna 2021 ja talviaikaan jäävät saman vuoden lokakuussa.

Kellojen siirtelyn lopettaminen liikahtaa kuitenkin eteenpäin vasta sitten, kun jäsenmaat pääsevät yhteisymmärrykseen. Näin ei näytä käyvän aivan heti, sillä asia ei näytä juuri edenneen Romanian puheenjohtajakaudella.

–  Keskusteluita ollaan jatkamassa jäsenvaltioiden kesken, kertoo Erik Asplund Suomen EU-edustustosta.

Keskustelu kellojen siirtelyn lopettamisesta ryöpsähti kesällä, kun komissio järjesti siitä ennätyssuosion saavuttaneen kansalaiskyselyn. Komission kyselyyn vastasi 4,6 miljoonaa EU-kansalaista, joista 84 prosenttia kannatti kellojen siirtelyn lopettamista.

Parlamentin varapuhemies Heidi Hautala (vihr.) tulkitsee, että asia nousi agendalle eritoten parlamentin – ja suomalaisten – aktiivisuuden ansiosta.

–  Suomalaisten rooli on ollut keskeinen. Löytyyköhän mitään muuta kysymystä, jossa kaikkien suomalaismeppien kannat olisivat kohdanneet yhtä selkeästi.

Talviaika voisi olla Suomen valinta

Kaikkein kunnianhimoisimmissa visioissa kellojen siirtely olisi loppunut jo tänä vuonna. Komissio esitti alkusyksystä, että tomeralla toimeenpanolla valmista olisi saatu sopivasti vaalivuonna.

Jäsenmaille komission tarmo tuli kuitenkin liian nopeasti.

Moni maa on ollut huolissaan koordinaation puuttumisesta, ja siitä, että Eurooppaan voisi syntyä epäloogisia aikavyöhykkeitä. Maat eivät ole vielä ehtineet päättää, kumpaan aikaan ne jäisivät.

Suomi pitää tällä tietoa parhaimpana vaihtoehtona normaali- eli talviaikaa. Aikavyöhykkeiden vekslaamisen jälkeen Suomi voisi olla samassa ajassa muun muassa Ruotsin ja Tanskan kanssa.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) kertoi helmikuun alussa, että asiasta on käyty keskusteluja naapurimaiden kanssa. Elinkeinoelämä ja liikenne hänen mukaansa hyötyisivät päätöksestä.

Suomi ei voi yksinään päättää kellojen siirtelyn lopettamisesta, vaan päätös kesäaikajärjestelmän lopettamisesta täytyy tehdä EU:ssa.

Lähestyvä EU-puheenjohtajuus antaisi Suomelle mahdollisuuden nostaa kelloasia agendalle. Eri asia on, haluaako tuleva hallitus näin tehdä. Pöydällä kun on liuta isoja ja vaikeita asioita aina tulevien vuosien budjettikehyksistä brexitiin ja EU-vaalien jälkeiseen nimitysrulettiin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.