Kesäkulkija kylillä: Kuivataipaleen kanava erottaa kaksi jättiläistä toisistaan

Suonenjoella sijaitsevan Kuivataipaleen kanavan avoin väylä on kapea ja reunoilta metsittynyt, eikä siitä ole isommalla veneellä mitään asiaa yrittää läpi. Satunnaista sillan yli autoilijaa sekä sulkukanavan puolelta kantautuvaa trimmerin ääntä lukuunottamatta rantapientareella saa käyskennellä kaikessa rauhassa.

Veneliikennettä kanavan läpi kulkee aniharvoin, vaikka käsikäyttöiset sulkuportit on entisöity täysin käyttökuntoisiksi itsepalveluperiaatteella. Aulis Sirkka kertoo raivanneensa sulkukanavan rantaan kasvanutta vesakkoa jo kolmen viikon ajan, eikä hän ole sinä aikana nähnyt portista kulkevan ainuttakaan laivaa tai venettä.

– En tiedä onko sitten iltaisin mennyt. Joku pitkän matkan veneilijä on saattanut lähteä siitä. Pienillä pursilla siitä pääsee läpi, mutta kovin syvää siinä ei ole, Sirkka sanoo.

Helppojen ohjeiden avulla kanavasta läpi kulkemisen pitäisi onnistua keneltä tahansa, mutta huvikseen alaportin ohjauspyörään ei tule tartuttua. Sulkukanavan ovet erottavat toisistaan Vuoksen ja Kymijoen vesistöt, kaksi valtavaa maakuntarajat ylittävää vesialuetta, joihin kuuluvat sekä Saimaa että Päijänne. Vesimassat saisivat virrata kanavan läpi pitkään, ennenkuin vedenpinta tasaantuisi molemmille puolin.

Kuivataipaleelle rakennettiin sulkukanava tukkien uittamista varten 1860-luvulla, mutta liikennettä paikalla on ollut paljon pidempäänkin, jopa kivikaudelta asti. On vaikea uskoa, että reitti kankaan läpi olisi alun perinkään ollut luonnonmuodostelma.

Keskiajalla kanava on ollut tärkeä sisävesiliikenteen solmukohta, josta on päässyt helposti Saimaan puolelta Päijänteen vesistöalueen koillisiin latvoihin, maataipaleen kautta Pyhäjoelle ja sieltä edelleen merelle.

Nykyään kanavan liikenne on hiipunut miltei olemattomiin, vaikka sulkuportit restauroitiin 90-luvulla matkailijoiden käyttöön. Turistit käyvät sen sijaan ihailemassa vanhaa kanavaa ja jättämässä kanavatuvan vieraskirjaan nimiä kesäaikaan päivittäin. Vaatimattomasti sisustetun kanavatuvan yläkerrasta löytyy myös jokunen patja satunnaisia yöpyjiä varten, eikä tuvan ovia enää tavata laittaa kesällä lainkaan lukkoon.

Kerran kesässä Kuivataipaleella piisaa myös vauhtia ja vilskettä, niin että järvet kankaan ympärillä raikavat. Jalkala-Hulkkolan kylätoimikunta järjestää joka vuosi kanavalla koko perheelle tarkoitetut Siltatanssit elävän musiikin tahdittamana.

Tukkien uittaminen oli miltei 60-luvulle asti kannattavin tapa kuljettaa puutavaraa, mutta lopulta rautatieliikenne syrjäytti uiton koko maassa Pohjois-Karjalan joitakin osia lukuun ottamatta. Aulis Sirkka teki aiemmin myös uittohommia ja muistaa työkavereidensa maininneen Kuivataipaleen reitin, mutta uittoliikenne oli kanavassa jo hänen aikanaan lakannut.

– Ennenhän uitto oli myös säilytysmuoto, tänä päivänäkin Imatralla puuta säilytetään myös pohjassa. Se säilyy paremmin kuin kuivalla maalla, mutta riippuu tietysti siitä mihin puuta haluaa käyttää.

Kuivataipale ollut historiansa aikana monessa käytössä

- Kuivataipaleen kannasta käyttivät aikoinaan metsästysmailleen vaeltaneet muinaiset hämäläiset ja karjalaiset.

- 1860-luvulla kannaksen poikki rakennettiin 350 metriä pitkä, 4,5 metriä leveä ja metrin syvyinen patoluukulla varustettu uittokouru.

- Sorsakosken sahan omistanut Hackman & Co rakensi uittokourun paikalle kanavan ja sulun vuonna 1891.

- Kanava todettiin kannattamattomaksi jo 1920-luvulla ja suljettiin lopulta liikenteeltä vuonna 1951 käytön vähennyttyä.

- Museovirasto käynnisti puusulkukanavan entisöinnin vuonna 1994 ja alueen asukkaiden toivomuksesta sulkuportit entisöitiin käyttökuntoisiksi.

- Porteissa on edelleen jäljellä alkuperäiset sulkuluukut, mutta luukkujen koneistot ja kaiteet jouduttiin tuomaan Ruokovirralta. Veden alle jääneet osat tehtiin männystä ja muut puuosat lehtikuusesta.

Lähde: Kuivataipaleen museokanavan tupa

Kesäkulkija kylillä: Kiuruveden Koskenkaupungin salaperäisestä patruunasta tiedetään vähän

Kesäkulkija astuu alas junasta Pieksämäellä

Kesäkulkija kylillä - Lapinlahden Ulpas on helmi keskellä metsää Viitostien varressa