Keskusta-asukkaan hiilijalanjälki suurin

Pelkkä kaupunkirakenteen tiivistäminen ei riitä ihmisen hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan kaupunkien keskustoissa asuvilla on suurempi hiilijalanjälki kuin väljemmillä kaupunkialueilla asuvilla. Suurimmaksi osoittautui nimenomaan keskustojen uusissa taloissa asuvien hiilijalanjälki.

Tohtorikoulutettava Juudit Ottelinin mukaan eroja selittää eniten se, että keskustoissa asuvilla on yleensä suurimmat tulot ja pienemmät kotitaloudet.

- Kun huomioon otetaan tulot, kotitalouden koko ja kaupunkirakenne, kaupunkirakenne selittää yleensä huonosti hiilijalanjälkeä, Ottelin kommentoi STT:lle.

- Jos kotitaloudet ovat samankokoisia ja niillä on samat tulot, hiilijalanjäljet ovat yleensä jokseenkin samankokoiset.

Aalto-yliopiston ryhmän tekemä tutkimus on osa Ottelinin väitöskirjaa. Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen kulutustilastoon ja kattaa vuodet 2003-2012. Tutkimuksessa oli mukana 3 500 kotitaloutta eri puolilta Suomea.

Vertailussa oli kolmenlaisia kaupunkialueita: tiiviitä kerrostalovaltaisia alueita, tiiviihköitä rivitalo- ja omakotialueita sekä väljempiä omakotitaloalueita.

Keskusta-asukkaiden hiilijalanjälkeä kasvatti se, että he ostavat enemmän ruokaa, tavaraa, palveluita ja lomamatkoja. Energiaa kului eniten keskusta-alueiden vanhoissa, ennen vuotta 2003 rakennetuissa taloissa, ja uusienkin keskustarakennusten energiankulutus oli suurempaa kuin uusien rakennusten muualla.

Ottelin päättelee tutkimuksen perusteella, että pelkällä kaupunkirakenteella ei niinkään pystytä vaikuttamaan hiilijalanjälkeen vaan pikemminkin pitäisi etsiä erilaisia keinoja eri alueille.

- Väljillä alueilla toimivat hyvin tekniset ratkaisut. Esimerkiksi ilmalämpöpumput ja energiatehokas rakentaminen ovat jo nyt pienentäneet päästöjä. Tiiviissä kaupunkirakentamisessa ei ole ilmeisesti yritettykään löytää uusia ratkaisuja, kun on ajateltu, että tiiviys on sinällään hyvä.

Tutkimuksesta uutisoi lauantaina Helsingin Sanomat. Professori Seppo Junnila Aalto-yliopiston teknillisestä korkeakoulusta arvioi lehdelle tuloksen haastavan laajemmin esimerkiksi ilmastopolitiikan.

- Johtopäätöksenä artikkelissa vedimme, että ilmastopolitiikka näyttäisi epäonnistuneen Suomessa tiivistävässä kaupunkirakenteessa, mutta väljemmässä kaupunkirakenteessa se näyttäisi onnistuneen paremmin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.