Keskusta kokoontuu ruotimaan vaalitappion syitä

Keskustan puoluevaltuusto kokoontuu Tampereella tänä viikonloppuna. Vaikka puolue teki yhden historiansa heikoimmista kuntavaalituloksista, puoluevaltuuston puheenjohtaja Antti Kivelä odottaa ihan tavallista kokousta.

Kivelä kuitenkin huomauttaa, että keskustassa on aina käyty avointa ja rivakkaa keskustelua, jonka ulkopuolinen voi tulkita repiväksi.

– Suorastaan kannustan, että silloin puhutaan selkokielellä ja avoimesti, kun ollaan porukalla koolla. Se on keino saada asioita eteenpäin, hän sanoo.

Kivelä suhtautuu kuntavaalitappioon rauhallisesti ja sanoo, että vastuuta kantava pääministeripuolue joutuu korjaamaan asioita ja tekemään epämiellyttäviä ratkaisuja. Hän sanoo tukevansa täysin hallituksen linjaa.

– Tämäkin hallitus tekee hyvin vastuullista työtä eikä tähtää lyhyen ajan gallupvoittoihin vaan tekee työtä Suomen hyväksi.

Hän toivoo, että hallitus keskittyisi koulutuspolitiikkaan, ammatillisen koulutuksen rakenneuudistukseen ja samalla syrjäytymisen ehkäisemiseen.

Viesti otettava vakavasti

Puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Satu Simelius sanoo, että kuntavaalien viesti pitää ottaa vakavasti, erityisesti se, että nuoret äänestivät ahkerasti vihreitä ja keskustan iäkkäät äänestäjät jäivät kotiin. Simeliuksen mielestä katseet tulee kuitenkin suunnata eteenpäin ja ensi tammikuun maakuntavaaleihin. Myös Simelius antaa tukensa hallituksen politiikalle.

– Ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja keskusteltiin eniten taloudesta ja velkataakasta, ja keskusta sai mandaatin laittaa talous kuntoon, Simelius sanoo.

Kansanedustaja Niilo Keräsen mukaan puheenjohtaja Juha Sipilän asema puolueessa on edelleen vahva, joten kokouksen kritiikki tuskin kohdistuu puoluejohtoon.

– Kyllä siellä vaalitulosta ruoditaan, mutta en usko, että siellä mitään oman porukan haukkujaisia tulee, Keränen arvioi.

Keränen ennakoi, että yksittäisissä puheenvuoroissa vaaditaan muutosta hallituspolitiikkaan, mutta keskusta on sitoutunut tiukasti hallitusohjelmaan. Suomen kuntoon laittaminen on asia, josta ei haluta livetä, vaikka kaikki ei ole mennyt keskustalaisten piirustusten mukaan.

Katse tulevaisuuteen

Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Elsi Katainen myöntää pettyneensä vaalitulokseen. Sen pohdinta on keskeisessä roolissa Tampereella ja olisi ollut siinäkin tapauksessa, vaikka vaalit olisivat menneet paremmin.

– Mietimme, mitkä olivat syyt ja seuraukset ja miten tästä eteenpäin. Toivon ja uskon, että keskustelu on hyvin tulevaisuushakuista, Katainen sanoo.

Myös perhe- ja peruspalveluministeri, keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula sanoo pettyneensä vaalitulokseen. Hän arvioi, että 99,9 prosentin varmuudella hallituspolitiikka saa kritiikkiä, mutta on niitäkin, jotka sanovat, että jatkakaa ja koettakaa jaksaa. Hän aikoo vastata palautteeseen kysymyksillä.

– Uskotaanko me tähän omaan tekemiseen? Uskotaanko me siihen, että nämä asiat, joita olemme olleet valmistelemassa ja linjaamassa, ovat oikein. Jos sitä uskoa ja luottamusta ei ole, sitten ollaan heikolla pohjalla, Rehula sanoo.

Hän muistuttaa isosta kuvasta. Talous on kääntynyt kasvuun ja työpaikkoja syntyy lisää.

2000-luvulla pelkkää alamäkeä

Kuntavaalit ovat olleet keskustalle yhtä alamäkeä koko 2000-luvun. Vaalit ovat menneet seuraavasti:

2017 kannatus 17,5 prosenttia (-1,1 prosenttia, -14 638 ääntä).

2012 kannatus 18,7 prosenttia (-1,4 prosenttia, -48 033 ääntä).

2008 kannatus 20,1 prosenttia (-2,7 prosenttia, -30 685 ääntä).

2004 kannatus 22,7 prosenttia (-0,9 prosenttia, +15 566 ääntä) ja

2000 kannatus 23,7 prosenttia (+1,9 prosenttia, +10 014 ääntä).

Vuoden 2000 kuntavaaleissa keskusta oli suurin kuntapuolue ja sai 528 319 ääntä. Vuoden 2017 kuntavaaleissa ääniä kertyi 450 529 eli lähes 80 000 vähemmän. Keskusta sai huhtikuun 2017 kuntavaaleissa 175 689 ääntä vähemmän kuin kevään 2015 eduskuntavaaleissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.