Keskustelu perustuslakituomioistuimesta on jatkunut jo vuosia

Uutisen takana

Keskustelu lainsäädännön laadusta, perustuslaista ja perustuslakituomioistuimen tarpeellisuudesta Suomessa ei ole uusi eikä yllättävä.

Suomen johtaviin perustuslakiasiantuntijoihin kuuluva oikeustieteiden tohtori, akatemiaprofessori Kaarlo Tuori kirjoitti jo kolme vuotta sitten Kanava-lehdessä (joulukuu 2013) ja Lakimies-aikakauskirjassa (1/2014): "Vielä muutama vuosi sitten en olisi uskonut, että Suomessakin voisi syntyä tarvetta pohtia vakavasti perustuslakituomioistuimen perustamista. Nyt en ole asiasta enää niin varma."

Tuori ilmoittaa tällä hetkellä viettävänsä mediapaastoa eikä anna haastatteluja, mutta hänen artikkelinsa "Demokraattisen oikeusvaltion uhkakuvia" (Lakimies 1/2014) on jopa ajankohtaisempi nyt kuin kolme vuotta sitten.

Tuori käyttää esimerkkeinä Euroopan uusia demokratioita, kuten Unkaria, joissa ei aina ymmärretä perustuslain tehtävää luoda yleisesti hyväksytyt reunaehdot demokraattiselle poliittiselle päätöksenteolle. Perustuslaki ymmärretään usein puoluepoliittisten tavoitteiden toteuttamisen välineeksi ja perustuslakivalvonta vain esteeksi.

Suomen perustuslakikeskusteluun on tullut samanlaisia kaikuja. Tuorin mukaan hallitusohjelman ylikorostunut asema johtaa kärsimättömään suhtautumiseen esteisiin, joita perustuslaki sille asettaa. Artikkelissaan Tuori varoitti, että taka-askeleet perustuslakikulttuurissa ovat mahdollisia.

Yksi esimerkki taka-askelista on liike-elämän kielen tunkeutuminen politiikkaan. "Pian viisitoista vuotta on puhuttu valtiokonsernista, ikään kuin valtio olisi verrattavissa liikeyritykseen ja sen toimintaperiaatteet liikeyrityksen toimintaperiaatteisiin", kirjoitti Tuori ennen kuin Juha Sipilä (kesk.) nousi pääministeriksi ja ilmoitti, että valtiota voi johtaa kuten yritystä.

Suomessa lakien perustuslainmukaisuutta valvoo jo lainvalmistelun aikana kansanedustajista koottu perustuslakivaliokunta. Lakiesitykset voivat tulla perustuslakivaliokuntaan eduskuntakäsittelyn alussa täysistunnosta tai myöhemmin toisesta valiokunnasta.

Alkuaikoinaan perustuslakivaliokunta koostui maan johtavista valtiosääntöasiantuntijoista, nykyisin valiokunta käyttää apunaan valtiosääntöasiantuntijoita. Asiantuntijat ovat joutuneet vähättelyn kohteeksi. Muun muassa pääministeri Sipilä on puhunut "kaiken maailman dosenteista" ja kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) "perustuslakifundamentalisteista".

Tuorin mukaan Suomen ainutlaatuinen perustuslakivalvonta voi toimia vain, jos perustuslakivaliokunta ja sen käyttämät asiantuntijat nauttivat riittävää arvovaltaa.

Järjestelmä on kuitenkin haavoittuvainen. Suomen valtiosääntöoikeudellisen seuran Perustuslakiblogissa (19.10.2016) oikeustieteen professori Juha Lavapuro kirjoittaa: "Perustuslakivaliokunta on poliittinen elin, jonka kokoonpano riippuu eduskuntavaalien tuloksesta. Suomessa yli puolet kansanedustajien paikoista vaaleissa voittanut puolue voi periaatteessa koska tahansa ottaa perustuslain tulkintavallan kokonaan hallintaansa ja käytännössä muuttaa perustuslain mieleisekseen."

Perustuslakituomioistuimia perustettiin toisen maailmansodan jälkeen totalitarismista toipuviin valtioihin, joissa luottamus demokratiaan oli heikko. Yleensä vaatimukset jälkikäteisvalvontaa tekevästä perustuslakituomioistuimesta on Suomessa torjuttu.

Lavapuro kuitenkin muistuttaa Perustuslakiblogissa (19.10.2016), että perustuslakituomioistuin on poliittisista voimasuhteista riippumaton ja erottamattomine tuomareineen pysyvä toimielin toisin kuin perustuslakivaliokunta. Tuorikin päätyi artikkelissaan pohtimaan, että Suomessa voidaan tarvita perustuslakituomioistuinta turvaamaan perustuslain noudattamista politiikan myllerryksessä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Ex-oikeusministeri: Pinnallinen syyttely lainvalmistelun ongelmista ei muuta mitään