Kielteinen turvapaikkapäätös - Työn kautta oleskelulupa

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen ei tarvitse lähteä Suomesta, jos hänellä on työpaikka. Ulkomaalaislain mukaan Suomesta voi hakea työperäistä oleskelulupaa ja jäädä maahan sitä kautta. Työperäisiä oleskelulupia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille on myönnetty vähän. Syynä on turvapaikanhakijoiden heikko työllistyminen ja työvoiman tarveharkinta monilla aloilla.

Tavallisesti työperäistä oleskelulupaa haetaan hakijan kotimaassa Suomen edustustosta. Kotimaahan ei kuitenkaan tarvitse matkustaa, jos edellytykset työluvan hakemiseen täyttyvät jo Suomessa.

Työperäisen oleskeluluvan on voinut saada myös määräaikaisen työsuhteen perusteella, mikäli alueen TE-toimisto on puoltanut työlupaa.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) pitää lähtökohtaisesti hyvänä asiana, jos kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija pystyy työllistämään itsensä.

– Ovathan nämä asiat (turvapaikkaprosessi ja työperäinen oleskelulupa) vähän ristiriidassa keskenään, mutta aina on hyvä, jos on työpaikka ja työtä. Tämä ei ole mikään iso juttu, mutta jos tästä tulee ilmiö, silloin asiaa on tarkasteltava uudestaan.

Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Mikko Räsänen ei sen sijaan ole yksiselitteisen innostunut kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden työlupahakemuksista.

– Maahantulovaiheessa pitäisi olla peruste tulla maahan. Ei tätä saisi käyttää minään kikkailuna jäädä maahan silloin, kun turvapaikkaperuste ei täyty.

Räsänen muistuttaa kuitenkin, että työntekoväylänkin pitää pysyä avoimena.

– On säilytettävä turvapaikanhakijan mahdollisuus hakea työlupaa Suomesta. Työnteko voi jatkua ilman keskeytyksiä.

Luvan käsittely maksaa 500 euroa

Ylitarkastaja Soila Keränen Maahanmuuttovirastosta sanoo, että turvapaikanhakijoiden työperäisiä oleskelulupia haetaan vähän. Syynä on paitsi turvapaikanhakijoiden heikko työllistyminen myös tarveharkinta useimmilla aloilla.

– Alueen TE-toimisto tekee osapäätöksen, jota Migri noudattaa. TE-keskus tutkii, onko työpaikkaan saatavissa työvoimaa Suomesta tai EU- ja ETA-alueilta, Keränen kertoo.

Viime vuonna työperäisen oleskeluluvan sai vajaat 60 kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa.

– Se on noin 30 prosenttia hakemuksista, Keränen sanoo.

Keräsen mukaan työperäisen oleskeluluvan käsittely maksaa hakijalle noin 500 euroa. Vuonna 2015 työperäistä oleskelulupaa haki 110 turvapaikanhakijaa ja silloin hakemuksista hyväksyttiin noin 45 prosenttia. Keräsen mukaan määrät ovat pieniä suhteutettuna siihen, että Suomeen tuli samana vuonna noin 32 000 turvapaikanhakijaa.

Operaatiopäällikkö Ilkka Peura Startup Refugeesta pitää työperusteisten oleskelulupien määrää yllättävänkin suurena, sillä hän uskoo suurimman osan turvapaikanhakijoista katsovan ensin koko prosessin loppuun asti.

– Turvapaikka on kuitenkin se parempi vaihtoehto, sillä silloin pääsee kotoutumiskoulutukseen ja saa mahdollisesti kuntapaikan kautta asunnonkin.

Työperäistä oleskelulupaa ei pidä sekoittaa turvapaikanhakijan työnteko-oikeuteen. Turvapaikanhakija saa tehdä töitä kolmen kuukauden kuluttua Suomeen tulosta, jos hänellä on passi. Passiton joutuu odottamaan puoli vuotta. Työnteko-oikeudesta huolimatta työpaikkojen löytäminen on osoittautunut vaikeaksi.

Kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija voi hakea työperäistä oleskelulupaa, jos hän saa määräaikaisen tai vakituisen palkkatyön. Käytännössä kaikki työperäisen luvan hakijat ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen Maahanmuuttovirastosta.

– Useimmilla on valitus hallinto-oikeudessa, Keränen tietää.

Tarveharkinta vaihtelee alueittain

Varsinkin pääkaupunkiseudulla suurin osa työperäisen oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista työskentelee siivousalalla. Useimmilla alueilla tarveharkintaa kuitenkin noudatetaan myös siivouksessa, kiinteistöalalla, ravintola-alalla ja kaupan alalla.

– Jos ihminen tulee paikkaamaan työvoiman tarvetta, niin tämähän on hyvä. Muuten tarveharkinta on järkevää, Lindström sanoo.

Ilkka Peura ei pidä tarveharkintaa järkevänä, jos yrittäjällä on rekrytointivaikeuksia.

– Se työpaikka ei kyllä yleensä täyty suomalaisella vaan siihen haetaan työntekijä Ukrainasta tai Virosta. Turkistarhoille tulee työntekijöitä Vietnamista muutaman kuukauden pesteihin, vaikka vieressä on työhön haluavia turvapaikanhakijoita. Hiilijalanjälki on melkoinen. Ja raha lähtee Vietnamin taloutta pyörittämään, eikä jää Suomeen.