Kilpailukykysopimuksella iso vaikutus Kuopion palkkapottiin - Säästö 8 miljoonaa

Kesäkuussa solmitun kilpailukykysopimuksen (Kiky) vaikutus eli säästöpotentiaali on ensi vuonna Kuopion kaupungille yhteensä noin 8,8 miljoonaa euroa.

Henkilöstökuluissa säästyvä summa perustuu Kuopion kaupungin työantajapalvelujen alustavaan laskelmaan.

Se koostuu työntekijöille tulevasta lisätyöajasta, jonka vaikutus työnantajakuluineen on 3,9 miljoonaa euroa. Kaupunkityöantajan työttömyysvakuutusmaksujen ja eläkemaksujen alennusten vaikutus on 1,2 miljoonaa euroa. Henkilöstön lomarahoihin kohdistuva leikkaus, koko kaupunki liikelaitokset ja taseyksiköt mukaan lukien, on 3,7 miljoonaa euroa.

– Vuosittain syntyvä säästö on merkittävä, jos se onnistutaan kokonaisuutena hyödyntämään, sanoo Kuopion kaupungin talousjohtaja Toni Vainikainen ja tarkentaa, että laskelmat ovat teknisiä.

Vaikutusta vahvistaa vielä se, ettei palkkoihin tule korotuksia.

Vainikainen epäilee kuitenkin vielä lopputulemaa.

– Paljon riippuu siitä, miten työajan pidennys käytännössä toteutetaan. Tästähän ei ole vielä tietoa. Siinä on paljon ammattiryhmäkohtaisia muuttujia sekä inhimillisiä tekijöitä. Ihan lähtien yksilötasosta, miten ihmiset työpaikoilla toimivat.

Työajan pidennys antaa kaupungille keinot hyödyntää paremmin vakinaista henkilöstöä säännöllisen työajan puitteissa.

– Yksinkertaisin tapa on vähentää määräaikaisuuksia, sijaisuuksia ja ylityömaksuja. Pystytään tekemään omin voimin enemmän, sanoo Vainikainen.

Kiky ei välttämättä myöskään toteudu Kuopiolle, eikä muillekaan kunnille, suorana säästönä.

– Verotulokertymä pienenee Kikyn seurauksena. Kuntaliitto on myös arvioinut, että valtio tulee ottamaan säästöt täysimääräisesti kunnilta pois. Tulilinjalla ovat valtionosuudet. Jää nähtäväksi, syntyykö tästä lopulta aidosti kaupungin taloutta vahvistava, vai jopa heikentävä asia.

Syntyvän säästön käytöstä Kuopiossa on Vainikaiselle selkeä näkemys.

– Se pitää käyttää täysimääräisesti ensi vuoden käyttötalousmenojen pienentämiseen, etnekin kun vastaavasti verotulojen määrä uhkaa pienentyä.

Kuntaliitosta todetaan, että asia on hyvin kompleksinen. Vielä ei ole selkeää kuvaa siitä, miten Kiky lopulta vaikuttaa kuntatalouteen.

– Voi olla, että vaikutus kuntatalouteen on jopa miinusmerkkinen. Riippuu siitä, miten valtio tulkitsee veroperustemuutoksia. Lopullisesti tämä asia selviää lomien jälkeen valtion budjettiriihessä, sanoo kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu.

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jukka Hakola muistuttaa, että on puhuttu, että yksityisen sektorin maksujen alentaminen rahoitetaan julkisen sektorin säästöillä.

– Vielä ei ole selvyyttä, otetaanko kunnissa syntyviä henkilöstösäästöjä tähän, kuinka paljon ja miten. Jos niitä kunnilta peritään, niin todennäköisesti valtionosuuksina.

Hakola muistuttaa, että yhtä lailla hämärän peitossa on, miten valtion henkilöstön palkkamenoista syntyvä säästö käytetään.

Kikyn vaikutusta kuntien talouteen konkretisoidaan parhaillaan valtion talousarvioriihen valmistelussa. Valtiovarainministeriön budjettiosastolta asiaa kommentoidaan kuitenkin vielä erittäin niukasti.

– Talousarvioesityksen valmistelu on myös näiltä osin vielä kesken. Valtiovarainministeriön ehdotus valmistuu elokuun puolivälissä, tyytyy finanssineuvos Tuulia Hakola sanomaan.

Tausta : Pohjois-Savon suurin työnantaja

- Vuoden 2015 lopussa Kuopion kaupungin palveluksessa oli 6 130 työntekijää eli kaupunki on maakunnan suurin työnantaja.

- Kaupungin maksamat palkkakustannukset olivat viime vuonna yhteensä 301 miljoonaa euroa.

- Kesäkuun alkupuolella solmittu valtakunnallinen kilpailukykysopimus pidentää työaikaa 24 tunnilla vuodessa palkkaa muuttamatta. Julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoista leikataan kolmannes vuosina 2017–2019.