Kilpailupaine voi tuottaa häpeäraivoa

- Ampumistapauksia niin Suomessa kuin muuallakin selitetään yleensä psyykkisillä ominaisuuksilla. Mutta entä jos kyse onkin siitä, että jotkut tietyllä lailla alttiit ihmiset vastaavat yhteiskunnassa vallitsevaan yleiseen kilpailu- ja karsintatilanteeseen tällä tavalla, kysyy professori Juha Siltala.

Siltala huomauttaa, että nykyinen työelämässä vallitsee heikoimman lenkin ulosäänestys ja alituinen putoamisen pelko: jo koululaiset pelkäävät luuseriutta. Hän vertaakin, että Suomessa lapsuus loppuu ala-asteen jälkeen. Sen jälkeen ihmisen onni ja onnettomuus tulevat vertailusta muihin.

Siltalan kärjistyksen mukaan nyky-yhteiskunnassa vain markkinajohtajilla on oikeus elää.

- Yleensä väkivalta ja itsetuho kertovat oman arvon epäilystä ja häpeästä ja tätä seuraavasta häpeäraivosta enemmän kuin suunnitelmallisuudesta. Jos nuorella on koko ajan pelko omasta vertailuasetelmastaan muihin, siitä voi nousta halu mitätöidä toisten arvo ja rankaista heitä, Siltala sanoo.

Tekijä eristetään "meidän" ulkopuolelle Siltalan mukaan on luonnollista etsiä syitä siihen, mikä saa nuoren ihmisen tarttumaan aseeseen. Hän muistuttaa, että tiede on puolustautumista ahdistavia asioita vastaan. Jos ja kun johonkin asiaan saadaan selitys, syntyy samalla usko asian kontrolloimisesta.

Asiantuntijoiden selitykset, poliittisen vastuun jakaminen ja syyllisten etsintä ovatkin Siltalan mukaan mekanismeja, joilla yhteiskunta vahvistaa tunnettaan asioiden hallitsemisesta. Ihmisillä on pakonomainen tarve saada tunne, että tapahtuma olisi voitu tavalla tai toisella estää. Samalla teko halutaan nostaa ulkopuoliseksi poikkeukseksi.

- Tekijä löydetään, marginalisoidaan ja eristetään. Kukaan ei halua ajatella, että kyseessä olisi kehityksemme tuotos vaan jotakin ulkopuolista, joka voidaan uskoa ja säilöä viranomaisten huostaan. Sen jälkeen voimme jatkaa ennallaan koneiston trimmaamista kilpailuun ja saavuttamattoman minä-ihanteen asettamista normiksi töihin ja kouluihin.

Pohjois-Savon Syöpäyhdistys ry:n järjestämässä luentotilaisuudessa täydelle salille puhunut Siltala muistutti vanhempien vastuusta olla läsnä lastensa elämässä aikuisena.

- Vanhemmilla on jatkuvista näytön paikka: on kasattava portfoliota ja huolehdittava, ettei elämästä jää mikään elämys saavuttamatta. Olemme ikuisia teini-ikäisiä. Vasta isovanhemmilla on henkisesti tilaa lapsille. Heidän oma asemansa on saavutettu ja on aikaa puhua muistakin kuin itsestään.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Epäilty päästetty vapaaksi Joroisissa