Kohu kertoo kiristyneestä ilmapiiristä

Ilmatilan loukkauksissa tulee olla avoin ja ennemminkin parantaa niistä tiedottamista Puolustusvoimien ja poliittisten päättäjien välillä, mutta myös median kautta kansalaisille.

Näin arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja, valtiotieteen tohtori Teija Tiilikainen.

– Ilmatilan loukkauksia ei pidä niellä, vaan niiden käsittelyyn tulee olla oma mekanisminsa. Tiedottaminen kansalaisten suuntaan on tärkeää. Jos tilanteita ei selvitetä ja selitetä julkisuudessa, se lietsoo pelon ilmapiiriä.

Tiilikainen pitää viime aikojen kohua kahdesta Venäjän armeijan koneesta rajaloukkauksesta ja sitä seurannutta tiedotussotkua erikoisena.

– Meillä on totuttu avoimuuteen ja tiedon saantiin. Suomessa keskustellaan usein, saako eduskunta oikeaa tietoa. Se kertoo, että olemme tottuneet käsittelemään asioita parlamentaarisesti.

Jos tietoa ei tule tai se on väärää, media kaivaa totuuksia esiin. Savon Sanomat kertoi viime lauantaina (SS 31.5.), etteivät Hornetit olleet nousseet ilmaan ja käyneet käännyttämässä Suomen rajaa loukanneita venäläisiä koneita niin kuin oli väitetty. Asiasta nousi laaja kohu.

Tiilikainen sanoo, ettei hän pysty kommentoimaan, mistä väärän tiedon pyöriminen julkisuudessa johtui ennen kuin totuus tuli ilmi.

– Pidän kuitenkin tällaisia informaatiokatkoksia meillä harvinaisina. Suomessa Puolustusvoimien ja valtion poliittisen johdon välinen yhteydenpito toimii yleensä moitteetta. Puolustusvoimat on tärkeä suomalaista yhteiskuntaa ja poliittista päätöksentekoa.

– Nyt ympäristön erikoinen tila tuo herkkyyttä keskusteluun. Se kertoo siitä, että turvallisuuspoliittinen ilmapiiri on kireä.

– Yhteiskunnassa tarkkaillaan, millainen muutos Venäjän politiikassa ja suhteissa pohjoisiin naapureihin on tapahtumassa.

– Koska elämme turvallisuuspoliittisesti erityistä aikaa, Ukrainan kriisiä seurataan tarkkaan ja mietitään, onko sillä heijastusvaikutuksia ja mihin se johtaa. Mihin Venäjän ja muun Euroopan väliset suhteet jäävät ja miten tilanne vaikuttaa lopulta konkreettiseen turvallisuuteen Venäjän naapurimaissa.

– Ilmatilan loukkauksista on siksi noussut näin iso poliittinen kysymys. Kun kysymme, reagoitiinko Suomessa oikein, se muistuttaa Ruotsissa käytyä keskustelua puolustusvoimien valmiudesta.

Samaa keskustelua kuin Ruotsissa, mutta kuitenkin erilaista

Suomessa Puolustusvoimilla ei ole kuitenkaan sellaista uskottavuusvajetta kuin Ruotsissa, jossa rajaloukkausten aikaan meneillään oli puolustusreformin arviointi ja kiivas arvostelu, Tiilikainen muistuttaa.

– Ruotsi luopui nopealla valmistelulla aluepuolustusjärjestelmästään ja päätti painottaa valmiuttaan kansainvälisiin tehtäviin. Ruotsissa todettiin, ettei ole olemassa enää sellaista uhkakuvaa, joka vaatisi vanhakantaista aluepuolustusjärjestelmää.

– Sattuneet ilmatilaloukkaukset katsottiin tuossa tilanteessa esimerkeiksi, että muuttuneella Ruotsilla on huonot valmiudet vasta uhkakuviin ja maanpuolustus on mennyt väärään suuntaan.

– Suomessa ei ole tehty vastaavaa nopeaa reformia eikä kyseenalaistettu aluepuolustuksen peruspilareita. Siksi aluerajaloukkaukset tulkitaan meillä etenkin Venäjän toimintana ja nyt myös tiedottamisen ongelmina.

Päivystyskoneiden valmius vaihtelee

Pääministerille oli annettu väärää tietoa

Puolustusvaliokunta kuulee asiantuntijoita tänään tai huomenna

Ulkoasiainvaliokunta vaatii selvitystä ristiriitaisista puheista

Savon Sanomien päätoimittaja: Lehti seisoo uutisensa takana

Hornetit eivät olleet heti valmiudessa

Kommentti: Ilmavoimien toimissa ei moitittavaa