Korkeakoulujen ensikertalaiskiintiöt purevat jo lähivuosina

Ensikertalaiskiintiöt ovat ensimmäistä kertaa laajamittaisesti käytössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaussa.

Opiskelupaikan vaihtamista suunnittelevien huoli siitä, että kiintiöt estävät uuden opiskelupaikan saamisen, näyttää vielä tänä vuonna osin turhalta.

Jatkossa kuitenkin ensikertalaisten asema paranee, kun hakijoita siirtyy enemmän ei-ensikertalaisasemaan. Ei-ensikertalaisia ovat tutkinnon jo suoritteiden lisäksi hakijat, jotka ovat aloittaneet korkeakouluopinnot syksyllä 2014 tai sen jälkeen. Ei-ensikertalaisten joukkoon siirtyy siis vuosi vuodelta enemmän hakijoita, joilla on jo opiskelupaikka korkeakoulussa. Ensikertalaisina pysyvät kuitenkin jatkossakin ne, joilla on ennen syksyä 2014 vastaanotettu opiskelupaikka korkeakoulussa mutta ei vielä tutkintoa.

– Iso osa opiskelupaikan vaihtamisista näyttäisi tapahtuvan kahden vuoden sisällä opiskelupaikan vastaanottamisesta eli melkoinen joukko vaihtajista ei enää kuulu ensikertalaiskiintiöön, arvioi ylitarkastaja Ilmari Hyvönen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Tämän vuoden haussa kiintiöt yliopistoissa ovat kaikilla aloilla selvästi pienemmät kuin ensikertalaisina kohdeltujen valittujen määrä viime kevään yhteishaussa; tosin jo tänä vuonna ei-ensikertalaisten osuus hakijoista nousee, koska mukana on sekä vuonna 2014 että vuonna 2015 opiskelupaikan vastaanottaneita.

Uudessa valintamenettelyssä kiintiön jälkeen paikat täytetään paremmuusjärjestyksessä eli valittujen joukossa voi olla sekä ensikertalaisia että opiskelualaa vaihtavia ja jonkin tutkinnon jo suorittaneita.

Lain mukaan korkeakoulujen on kuitenkin huolehdittava siitä, että alaa vaihtavilla on mahdollisuus saada uusi koulutuspaikka myös yhteishaun kautta.

– Nyt on määritelty minimi sille, mikä on ensikertalaisten hakijoiden osuus valittavista, mutta myös muille hakijoille on jätetty aito mahdollisuus päästä haluamalleen alalle, kertoo Maikki Naarala Helsingin yliopiston opintoasioiden yksiköstä.

Ensikertalaisten kiintiöt vaihtelevat yliopistoissa koulutusaloittain 20:stä 80 prosenttiin.

Yli 80 prosentin ensikertalaiskiintiöitä on vain hyvin harvoille yksittäisille aloille, esimerkiksi Helsingin yliopistossa Afrikan ja Lähi-idän tutkimukseen sekä antiikin kielten ja kulttuurin tutkimukseen.

Matalin kiintiö, 20 prosenttia, on arkkitehtuurin koulutusaloille Aalto-yliopistossa ja Tampereen teknillisessä yliopistossa. Kiintiöitä ei välttämättä ole ollenkaan aloille, joille opiskelijoita otetaan suoravalintana. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa matematiikan, fysiikan ja kemian koulutusohjelmaan valitaan 120 opiskelijaa ilman kiintiötä. Suoravalinnan kautta tulevat opiskelijat ovat valtaosin ensikertalaisia.

Hakijamääriltään suurimmalla humanistisella alalla kiintiöt ovat pääsääntöisesti 60–80 prosenttia. Viime vuonna valituista ensikertalaisina kohdeltavia oli 85 prosenttia mutta aidosti ensikertalaisia 73 prosenttia.

Suosituista aloista esimerkiksi luokanopettajakoulutuksen kiintiö on kaikissa yliopistoissa sama, 80 prosenttia. Viime vuonna kasvatustieteellisellä alalla valituista 78 oli ensikertalaisina kohdeltavia mutta aidosti ensikertalaisia 65 prosenttia.

Perinteisesti vaikeapääsyisillä aloilla kiintiöt ovat samat kaikissa yliopistoissa. Esimerkiksi juristikoulutukseen kiintiö on 75 prosenttia. Viime vuonna valituista 85 prosenttia oli ensikertalaisina kohdeltavia ja aidosti ensikertalaisia 69 prosenttia.

Lääketieteessä kiintiö on 65 prosenttia. Viime vuonna kaikista valituista ensikertalaisina kohdeltavia oli 73 prosenttia mutta aidosti ensikertalaisia vain 47 prosenttia.

– Kiintiöt tulevat vaikuttamaan jo tänä keväänä aidosti ensikertalaisten hyväksi aloilla, joilla ensikertalaisina kohdeltavien ja aidosti ensikertalaisten ero on suuri, arvioi Ilmari Hyvönen.

Maikki Naaralan mukaan ensikertalaiskiintiöilläkään ei välttämättä saavuteta tavoitetta nuorten saamiseksi aiempaa nopeammin yliopistoista työelämään.

– Lukion jälkeen monet haluavat viettää välivuoden, mutta he ovat tietenkin ensikertalaisia hakijoita myöhemmin yliopistoon hakiessaan.

Hyvösen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriössä seurataan tarkasti, miten kiintiöt vaikuttavat ensikertalaisten pääsyyn opiskelemaan ja millaiseksi hakijaprofiili muodostuu.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kotimaa

Tukes: Lähes puolessa testatuista tatuointi- ja kestopigmenttiväreistä löytyi terveydelle vaarallisia aineita

Asiantuntija ei kannata lentoveroa – Hänellä on tiedossa parempi ratkaisu

Sähköautojen latausmahdollisuuksia lisäävä lakiluonnos saa kovaa kritiikkiä lausunnonantajilta – "Latauspisteiden ylimitoitettu rakentaminen ei lisää sähköautojen määrää Suomessa"

Orpo patistaa perussuomalaisia vastuunkantoon: "Pitää ottaa kantaa myös hankaliin kysymyksiin, eikä vastata aina vain maahanmuutto"

Erikoislääkäreitä on koulutettu niin vähän, ettei määrä riitä kaikilla erikoisaloilla edes eläköitymisten kattamiseen – "Aloista huolestuttaa eniten fysiatria"

Postilakon sovittelu jatkuu tänään valtakunnansovittelijan johdolla

Korkein oikeus saa pohdittavakseen visaisen pulman: Onko rikottu kaljapullo hengenvaarallinen teräase vai ei?

KKO ratkaisee, ovatko käräjäoikeuksien kesällä määräämät ajokiellot laittomia vai ei

Joulujuhla vai koulujuhla? Petteri Orpo selitteli viikonlopun somekohua: "Se karkasi siihen erikoiseen kulmaan, jota en tarkoittanut"

Eduskunnassa aloitettiin aktiivimallin hautajaisten vietto – kokoomusta syytettiin täyskäännöksen tekemisestä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.