Korkeakoulut tarvitsevat lisää valmistuvia opiskelijoita – valmiit tutkinnot vaikuttavat rahoituksessa entistä enemmän

Korkeakoulujen kannattaa jatkossa panostaa vielä aiempaa enemmän siihen, että opiskelijat saavat tutkintonsa valmiiksi. Valmistuvien määrä korostuu korkeakoulujen uudessa rahoitusmallissa, jota valmistellut työryhmä julkaisi raporttinsa keskiviikkona.

Valmisteluryhmän ehdotuksen mukaan tutkintojen osuutta ammattikorkeakoulujen rahoituksessa kasvatettaisiin nykyisestä 40 prosentista 56 prosenttiin ja yliopistojen rahoituksessa nykyisestä 19 prosentista 30 prosenttiin. Korkeakoulut hyötyvät enemmän, jos opiskelijat valmistuvat tavoiteajassa.

Ohjaus kohdistuu nimenomaan korkeakouluihin, sanoo työryhmän puheenjohtaja, opetusministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Työryhmä ei ole pohtinut opiskelijoille kiristyviä opintoaikoja tai muita vaatimuksia.

– Meillä on jo lainsäädännössä, että opinnot ja opintojen ohjaus pitää järjestää niin, että tutkinnot voidaan suorittaa tavoiteajassa. Tästä välillä tulee palautetta opiskelijoilta, että läheskään aina näin ei ole, Lehikoinen kertoo.

Jatkossa koulut saisivat tavoiteajoissa suoritetuista tutkinnoista rahoitusta 1,5-kertaisella kertoimella. Yli vuoden tavoitteesta myöhästynyt tutkinto toisi sekin vielä rahaa, joten korkeakoulujen kannattaa houkutella myös tutkintonsa kesken jättäneitä takaisin opintojen pariin.

 

Tutkintojen vaativuudesta ei tingittäisi

 

Raportti luovutettiin opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.), jonka mukaan asiassa edetään syksyn aikana "tavalla tai toisella".

– Haluan kuulla myös kentän lausuntopalautteen, vaikka tätä on valmisteltu laajapohjaisesti työryhmässä jo nyt, hän sanoo.

Ammattikouluissa tänä vuonna voimaan tullut koulutusuudistus tuo vähitellen tutkintojen ja niiden osien suorittamisesta 35 prosenttia perusrahoituksesta. Osa opettajista kokee painetta päästää kursseista läpi sellaisiakin opiskelijoita, joiden osaamista he eivät pidä riittävänä, kertoi Helsingin Sanomat sunnuntaina.

Onko vaarana, että korkeakoulujen tutkintoja painottava rahoitusuudistus johtaisi tasosta tinkimiseen?

– Sellaista vaaraa ei saa olla. Laadun vahvistaminen ja edistäminen on nimenomaan vision ytimessä, Grahn-Laasonen sanoo STT:lle.

Hän viittaa korkeakoulutuksen vuoden vanhaan vuoteen 2030 ulottuvaan visioon, jossa yhtenä tavoitteena on, että vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon.

Työryhmä ehdottaa, että uusi rahoitusmalli otetaan käyttöön vuonna 2021. Muutokset edellyttävät asetusten muuttamista.

 

Henkilöstöjärjestöiltä heti kritiikkiä

 

Esitys on herättänyt jo kritiikkiä. Tieteentekijöiden liitto ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ ovat jättäneet loppuraporttiin eriävän mielipiteen. Niiden mielestä uusi rahoitusmalli ei takaa tarvittavaa vakautta korkeakoulujen rahoitukseen ja uudistus on menossa väärään suuntaan.

– Kansainvälisesti verraten suomalaisten korkeakoulujen rahoitus on jo tällä hetkellä poikkeuksellisen tulospainotteista, ja nyt tämä painotus näyttää lisääntyvän entisestään. Lähes kaikissa muissa maissa korkeakoulut saavat julkisen perusrahoituksensa suurina kokonaisuuksina, henkilöstöjärjestöjen tiedotteessa sanotaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.