Koulun kertarysäys peruuntuu

Kaikki perusasteen oppilaat eivät siirrykään yhtä aikaa uuteen tuntijakoon ja opetussuunnitelmaan syksyllä 2016. Opetusministeriön parhaillaan valmisteleman esityksen mukaan uuteen malliin siirrytään porrastetusti.

Käytännössä uuden mallin mukaisen opiskelun aloittaisivat syksyllä 2016 vain kuudesluokkalaiset ja kaikki kuudetta luokkaa alemmat luokka-asteet.

Tätä ylemmät luokka-asteet suorittavat opetuksensa loppuun vanhan opetussuunnitelman mukaan.

Näin kaikilla luokilla noudatetaan uutta tuntijakoa syksyllä 2019 alkavasta lukukaudesta lähtien. Vuoden 2016 kuudesluokkalaiset aloittavat tuolloin viimeisen peruskoululuokkansa.

B1-kielen ryhmiä joudutaan järjestämään tavallista enemmän lukuvuonna 2016-2017.

 

Ongelmaksi tuntijaon uudistamisessa on tullut erityisesti kielten opetus.

Uudistuksessa peruskoulun toinen vieras kieli, B1-kieli, aloitetaan jo kuudennella luokalla. Yläkoulussa annettavasta opetuksesta siirtyy tunteja alakoulun opetussuunnitelmaan.

Myös ensimmäisen vieraan kielen, A1-kielen, opetuksen tunteja siirtyy yläkoulun opetussuunnitelmasta alakouluun.

Jos uudistus toteutuisi porrastamatta, osa yläkoulun oppilaista saisi peruskoulussa vähemmän kielten opetusta.

Se puolestaan olisi ongelmallista kahdella tavalla: Vähemmän opetusta saaneet oppilaat olisivat olleet eriarvoisessa asemassa jatko-opinnoissaan. Toiseksi peruskoulun päättöarvioinnissa oppilaat eivät olisi käytännössä suorittaneet lain vaatimaa oppimäärää.

Eräissä muissa aineissa, esimerkiksi käsitöissä ja kotitaloudessa, opetus olisi annettu vanhan opetussuunnitelman mukaan, mutta arvosteltu uusilla kriteereillä.

 

Juuri oikeusturvaongelmien vuoksi ministeriö valmistelee nyt tuntijakouudistuksen porrastamista ohjaavaa asetusta, johtaja Jari Rajanen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo.

Tarkoitus on, että esitys annetaan opetusministeri Krista Kiurulle (sd.) ”ennen kesälomia, viimeistään alkusyksystä”.

Kiuru tosin ehti jo runsas viikko sitten kertoa eduskunnalle porrastuksen toteutuvan.

 

Ministeriön näkökulmasta porrastaminen on lainsäädännön toteutuksen hienosäätöä, johtaja Rajanen sanoo.

Opetusalan järjestöissä uudistuksessa nähdään edelleen säätämisen varaa.

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n koulutusjohtajan Heljä Misukan mukaan oikeusturvan paraneminen on hyvä asia, mutta moni perusopetuksen uudistamisen yksityiskohta kaipaa edelleen selkeyttämistä.

Suomen kieltenopettajien liiton Sukolin puheenjohtaja Kari Jukarainenkin kiittelee porrastamista, mutta muistuttaa, ettei se ratkaise vielä kaikkia ongelmia. Yläkoulusta siirrettävä kieltenopetus todennäköisesti kohdentuu useimmissa kunnissa kolmanteen luokkaan.

–Jos kolmasluokkalainen aloittaa vanhalla opetussuunnitelmalla ja siirtyy neljännellä uuteen, voi edelleen käydä niin, että oppilas saa vähemmän opetusta, Jukarainen huomauttaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.