Koulutusmäärät laskuun, pappeja tarvitaan vähemmän

Papiksi koulutettavien määrää on lähivuosina hieman vähennettävä, kun kirkon jäsenmäärä pienenee ja seurakuntien talous kiristyy.

– Oppinut arvaukseni on, että lähivuosina kirkko työllistää noin 70–100 uutta teologian maisteria vuodessa, kun aiemmin 2000-luvulla määrät ovat olleet 120–150 vuodessa, arvioi Kirkon koulutuskeskuksen johtaja Kari Kopperi.

Teologian koulutusta tarjoavat yliopistot ovat käynnistäneet valtakunnallisen koulutustarveselvityksen vuosille 2016–25. Kopperi ei arvioi vielä tarkemmin, paljonko aloituspaikkoja joudutaan vähentämään.

– Pudotus ei ole suuren suuri. Tällä hetkellä teologien työllistymistilanne on hankala, tosin se alkaa nyt muistuttaa muita humanistisia aloja.

Aika ajoin esiintyy vaatimuksia, että pappiskoulutus pitäisi siirtää pois yliopistoista kirkkojen omalle vastuulle. Kopperin mukaan teologia kuuluu yliopistoihin.

– Suomessa on tehty iso periaatteellinen ratkaisu, että yhteiskunta huolehtii kaikkien ammattien peruskoulutuksesta. Jos tätä lähdetään muuttamaan, täytyisi kysyä kaikkien kohdalla, miksi yhteiskunta kouluttaa tuolle ja tuolle alalle.

 

Pappiskoulutuksessa on selkeä työnjako, jossa yliopistot vastaavat teologian maisterien koulutuksesta ja evankelisluterilaisen kirkon hiippakunnat varsinaisesta pappisvihkimyksestä.

Kuopion hiippakunnan piispan Jari Jolkkosen mukaan on hyvä, että teologian koulutustarve arvioidaan.

– Voi olla, että jatkossa sitä pitää maltillisesti vähentää. Mihinkään dramaattiseen muutokseen ei ole tarvetta, koska pappeja tarvitaan jatkossakin. Pappien virkoja on lakkautettu hyvin vähän. Kirkon henkilöstöä vähennetään, mutta pääasiassa hallinnollisista tehtävistä.

Jolkkonen pitää ilmeisenä, että papiksi vihittävät on koulutettava juuri yliopistoissa.

– Filosofia, teologia, lääketiede ja oikeustiede ovat länsimaisen yliopiston klassiset oppiaineet. Uusimpaan tieteelliseen tutkimukseen perustuva koulutus toimii huuhaauskonnollisuutta vastaan. Jos papit koulutettaisiin kirkon omissa oppilaitoksissa, kirkot kääntyisivät sisäänpäin ja taso laskisi.

 

Teologian koulutustarveselvitystä koordinoi Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta. Dekaani Ismo Dunderbergin mukaan sisäänoton vähentämisestä ei ole vielä keskusteltu.

– Yleinen talouden alavire vaikuttaa teologien työllistymiseen tällä hetkellä enemmän kuin kirkosta eroamiset, joiden määrä on yhä pieni suhteessa kirkon jäsenmäärään, Dunderberg arvioi.

Itä-Suomen yliopiston teologian osaston johtaja Matti Kotiranta ei näe suurta tarvetta aloituspaikkojen muutokselle.

– Teologien työllistyminen on ollut toistaiseksi hyvää, mutta siinä on suuria alueellisia eroja. Keski- ja Pohjois-Suomessa teologit työllistyivät aiemmin heti valmistuttuaan. Nyt he joutuvat täälläkin odottamaan vapautuvia paikkoja huomattavasti pidempään.

Kotiranta korostaa, että vasta selvityksen myötä saadaan luotettava kuva koulutustarpeesta.

– Muuttuvan työelämän vaatimukset on nähtävä laajasti. Esimerkiksi kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus tuovat uusia haasteita teologien osaamiseen.

Yliopistot: Pappeja ja muita teologeja

Teologiaa voi Suomessa opiskella Helsingin yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Sisäänotto Helsinkiin on ollut noin 200 opiskelijaa vuodessa, Joensuuhun (läntinen teologia) 55 ja Åbo Akademiin noin 30.

Vuonna 2013 Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa vihittiin virkaan 84 pappia, joista kymmenen Kuopion hiippakuntaan. Vihityistä 73:lla oli osoitettuna virka seurakunnassa.

Vuonna 2013 kirkon henkilöstön määrä oli 20 338. Seurakunnissa eniten työllisti lapsityö (2 492). Seurakuntapappeja oli 2 155. Henkilöstön määrä on viime vuosina laskenut noin 1 prosentin vuosivauhdilla.