Kulttuurieroista syntyviä naapuririitoja ratkotaan sovittelussa

Naapurisovittelulle suomalaisten ja maahanmuuttajien välillä on enemmän kysyntää kuin tarjontaa, kerrotaan Suomen Pakolaisavusta. Järjestön maksuttomalle sovitteluavulle on ollut tarvetta tänä vuonna esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jossa on soviteltu tavallista useampaa hankalaa konfliktia.

Naapuririitoja saattavat Pakolaisavun mukaan kärjistää taloyhtiöiden ohjeet. Usein niissä kehotetaan asukkaita tekemään häiriöistä virallisia valituksia, jotta isännöitsijä tai taloyhtiö voi puuttua asiaan.

- Huomautukset ja rangaistukset eivät poista itse konfliktia, joka on naapurusten välisissä suhteissa. Arkielämässä pitäisi kuitenkin tulla toimeen, huomauttaa Pakolaisavun Kotilo-sovitteluhanketta johtava Miriam Attias.

Isännöintiliiton lakiasiantuntija Marina Furuhjelm on Attiasin kanssa samoilla linjoilla. Furuhjelmin mukaan virallisen valitustien lisäksi tarvittaisiin pehmeämpiä keinoja tilanteissa, joissa kyseessä ei ole selvä häiritseminen.

- Taloyhtiöissä kannattaisi myös miettiä konfliktien ennaltaehkäisyä. Naapureita voitaisiin kutsua yhteisiin tapahtumiin, joissa he oppivat tuntemaan toisiaan ja toimimaan yhdessä.

Riidat olivat esillä myös oikeusministeriön viime vuonna tekemässä kyselyssä taloyhtiöille. Vastausten mukaan riitoja esiintyy melko paljon kansalaisuuteen katsomatta. Moni kaipaa riidoille uutta sovitteluelintä, joka voisi olla vaikkapa kuluttajariitalautakunta.

Myös taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Mahmoud Machaal Tampereelta toivoo, että ihmiset uskaltaisivat kohdata toisensa kasvotusten. Libanonista Suomeen yli 25 vuotta sitten muuttanut Machaal ei itse halua toimittaa kirjallisia valituksia asukkaille.

- Koputan ovelle, juttelen ja ehdotan toisen osapuolen ottamista mukaan keskusteluun.