Kunnat halukkaita kokeilemaan työvoimapalvelujen siirtoa valtiolta kunnille

Kunnat ovat laajasti kiinnostuneita kokeilemaan työvoimapalveluiden siirtämistä valtiolta kunnille, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina STT:lle. Hänestä on vaikeampi keksiä kuntia, joita kokeilu ei kiinnostaisi.

Työvoimapalvelujen alueelliset kuntakokeilut ovat yksi hallituksen työkalupakissa olevista työllistämiskeinoista, joista hallitus kertoi budjettiesityksessään viime viikolla.

Kuntakokeiluissa työttömien palveluprosesseja siirretään TE-toimistoilta kunnille. Tavoite on parantaa erityisesti vaikeasti työllistyvien pääsyä työmarkkinoille.

Ennen päätöstä kokeiluun lähtemisestä kunnat haluavat Reinan mukaan varmistua, että kokeilulle on järkevät lähtökohdat.

–  Tärkeintä on, että kunnille siirtyy aidosti valtion resurssit, riittävä toimivalta ja pääsy tietojärjestelmiin, hän summaa.

Vastaava kokeilu tehtiin viimeksi reilussa parissakymmenessä kunnassa viidellä eri alueella viime ja toissavuonna. Työministeri Timo Harakka (sd.) sanoi budjettiriihen yhteydessä, että Tampereen kokeilu toimii hyvänä esimerkkinä uusissa kokeiluissa, sillä siellä saavutettiin merkittäviä tuloksia keskimääräisen työttömyysjakson lyhentymisessä.

"Nykyinen järjestelmä on vanhentunut"

Tampereella kohderyhmänä olivat vaikeasti työllistyvät kuntalaiset. Kuntien työntekijät auttoivat työllistymisessä, koulutukseen pääsyssä ja yrittäjäksi ryhtymisessä. He myös pääsivät kokeilun ajan valtion tietojärjestelmiin.

–  Nykyinen järjestelmä, jossa toimivaltaa on vain valtion viranomaisilla, on auttamatta vanhentunut, sanoo kaupungin työllisyysjohtaja Regina Saari.

Etenkin kompleksisessa työttömyydessä ja rakennetyöttömyydessä, joissa tarvitaan sekä koulutus- että sosiaali- ja terveyspalveluita, kunta on Saaren mukaan järkevä taho järjestämään työvoimapalveluita.

Kokeilun aikana esimerkiksi valmistuvia nuoria autettiin suoraan oppilaitoksissa. Nuorisotyöttömyys laski selvästi, ja puoli vuotta kokeilun jälkeen nuorisotyöttömyys oli taas selkeästi nousussa.

–  Muutenkin työttömyysaste on noussut. Jos verrataan muihin alueisiin Suomessa, kaikki ei voi olla työmarkkinatilanteesta johtuvaa, Saari arvioi.

Pirkanmaalla kokeilussa oli mukana useampi kunta. Niiden budjetit laitettiin yhteen, ja lopputuloksena pystyttiin tuottamaan lähipalvelut kaikkiin alueen kokeilukuntiin. Tampere laittoi kokeiluun seitsemän miljoonaa euroa, mutta siitä viisi miljoonaa euroa tuli takaisin säästöinä työmarkkinatuen kuntaosuudesta.

"Kokeilut pitäisi vakinaistaa"

Tampereella ja laajemmin Pirkanmaalla kokeilua olisi haluttu jatkaa ja kehittää eteenpäin.

Kuntaliiton Reinakin kritisoi maan hallituksia siitä, että useista vastaavista kokeiluista huolimatta ei ole päästy puusta pitkälle, vaikka tulokset ovat olleet lupaavia.

–  Olisi tärkeää, että vaikka näitä kutsutaan kokeiluiksi, asennoituminen olisi niin, että haetaan pysyviä toimintamalleja.

Kuntakokeilulain on tarkoitus tulla eduskuntaan vielä loppuvuonna. Saari arvioi, että kokeilut voitaisiin aloittaa ensi kesänä.

Hallituksen tavoitteena on, että työllisten määrä vahvistuu vähintään 60  000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.